Kohti tehokasta viikkoa – Miltä mun viikko näyttää?

Oot varmaan huomannut, että työpäivän aikana vireystila ja tekemisen tehokkuus saattaa vaihdella paljonkin? Ainakin omalla kohdallani huomaan tämän vaihtelun ulottuvan myös päivien välille – on tehokkaampia päiviä ja noh, sitten on päiviä.

Varsinkin luovassa työssä erilaisten päivien merkitys korostuu: Jos on huono päivä, ei saa oikein mitään omasta mielestä järkevää aikaan. Sähköposteihin voi vastata tällaisena ei niin luovanakin päivänä tehokkaasti, mutta yritäppä kirjoittaa osuvaa postausta  tai kirjan kappaletta inspiraation kadotessa. Ei yleensä onnistu kovin hyvällä menestyksellä.

Tuollaiset ei niin luovilla päivilläkin on kuitenkin roolinsa. Silloin päässä muhii jo luovuutta seuraavalle päivälle. Luovuus on vähän kuin lihas: Jos sitä rasittaa liikaa, se väsyy. Väsyneellä luovuuslihaksella on vaikea saada uusia ideoita ja tehdä luovuutta vaativia tehtäviä.
Yritän lähtökohtaisesti välttää aivojen joutumista totaalijumiin. Aivojumi iskee usein, kun on paahtanut liian monta tekemisen täyteistä päivää putkeen. Ennalta ehkäisy on tässäkin asiassa se avain, riittävien taukojen lisäksi!

Olen itse huomannut, että parhaiten homma toimii, kun päivien sisältöä hieman jaksottelee. Toki ihan samaa vapautta ei kasista neljään -päivätyössä välttämättä ole, mutta sielläkin voi monesti hieman vaikuttaa viikon kulkuun.
Mulla on viikossa selkeitä tehopäiviä, jolloin toteutan päässä muhineita ideoita, postaan, suunnittelen ja pidän yhteyttä asiakkaisiin. Lisäksi on pari rennompaa päivää, jolloin sallin itselleni rennomman työrytmin, joka antaa enemmän tilaa luovuudelle. Tuolloinkin saattaa siis tekstiä syntyä, mutta useimmiten päivät kuluvat taustatöiden parissa ja ideoinnissa.

Työviikko1

Viikkorytmi saattaa siis näyttää suunnilleen tällaiselta:

Maanantai – Tehopäivä
Viikko on mielestäni paras saattaa alkuun tehokkaalla työpäivällä! Viikonlopun rentoiluiden jälkeen mieli usein pursuaa ajatuksia, joita on mahtava päästä työstämään. Maanantaille usein kasaan paljon tekemistä, koska tiedän selviäväni siitä ”tuoreilla aivoilla”.

Tiistai – Rennompaa menoa
Yritän lähtökohtaisesti pitää tiistain hieman maanantaita kevyempänä päivänä. Yleensä tiistait ovat kuitenkin melko hyviä ideointipäiviä loppuviikkoa varten.

Keskiviikko – Tehopäivä
Keskellä työviikkoa on usein keskiverrosti tehtävää. Keskiviikko on toinen päivä, jolle kerään usein reilummin töitä, vaikkei se ihan maanantain tasolle ylläkään. Keskiviikkoisin usein videoin ja editoin sekä kirjoitan. Ihana sekametelisoppapäivä siis!

Torstai – Rennompaa menoa
Viikon toinen rennompi päivä! Torstai on yleensä selkeästi väsyneempi päivä. Käyn usein hierojalla torstaisin sekä teen ei niin hirmuisen paljon luovuutta vaativia hommia.  Ruokapäiväkirjojen tarkistamiset menevät tähän kategoriaan, samoin kuin sähköpostit, laskut ja kirjanpito. Toki jos on energinen ja luova olo, niin jonkinlaista työtä tulee tehtyä silläkin saralla.

Perjantai – Tehopäivä
Viikon viimeinen tehopäivä on perjantai. En odota perjantaita niinkään tulevan viikonlopun vuoksi, vaan ehkä enemmän fiiliksen takia. On mielestäni ihanaa tehdä tehokkaasti duunia ja sitten sulkea kone koko seuraavaksi päiväksi hyvillä mielin.

Lauantai – Lepopäivä
Lauantaisin en tee mitään töihin tai ideointiin liittyvää. Ainakaan aktiivisesti. Toisinaan päähäni putkahtaa ajatuksia, joita tietysti sitten kirjoittelen ylös kaiken maailman paperilappusille ja vihkojen kulmiin. Tarkoituksena kuitenkin suoda lepoa pääkopalle.

Sunnuntai – Rennompaa menoa
Yleensä sunnuntai on vähän sellainen fiilispäivä. Jos tuntuu, että olen työmoodissa, teen töitä. Jos en ole, en tee. Yleensä teen hyvin lyhyen työrypistyksen jossain kohtaa päivää. Ei siksi, että olisi jotenkin pakko, vaan koska tykkään. En kuitenkaan koe asiasta stressiä, jos nyt sattuu olemaan muutakin menoa viikonlopulle.

Ei välttämättä toimi kaikilla, mutta toimii mulla! Henkilökohtaisesti uskon ennemmin siihen, että tehdään työt tehokkaasti silloin kun tehdään. Enemmän ei aina ole enemmän, vaikka usein tällainen käsitys onkin vallalla. Näkisin, että nykyisellä systeemillä saan monesti enemmän aikaan, kuin jos yrittäisin sopeutua väkisin kasista-neljään duuniaikoihin. Tarvitsen ehkä keskivertoa enemmän lepoa menneisyydessä koetun burn outin vuoksi, mutta tällä systeemillä koen saavani esiin parhaat puoleni luovassa työssä levosta tinkimättä.

Miltä sun viikkorytmi näyttää? Se voi olla täysin erilainen kuin mun, joten olisi hauska tietää, miten saat itsestäsi parhaan mahdollisen työminän ulos!

Aktiivisempi arki

Tiesitkö, että jo kahden minuutin seisominen lisää reisilihasten aktiivisuutta 100%? Tällä on vaikutuksia muun muassa lihasten insuliiniherkkyyteen ja siten myös yleiseen terveydentilaan. Olisi suositeltavaa nousta ylös vähintään kerran tunnissa. Minäkin voisin siis nostaa pyllyni penkistä ja käydä keittiössä hakemassa vettä!

Olen tästä kirjoittanut aiemminkin ja tulen varmasti vielä monesti kirjoittamaan. Niin tärkeästä aiheesta on kyse! Uskon nimittäin, että suurin osa ihmisistä olisi pirteämpiä, energisempiä ja terveempiä, jos heidän arkensa olisi hieman aktiivisempaa.

En tarkoita tällä jokapäiväistä aktiivitreenaamista. Toki hikitreeni on erittäin hyvä osa aktiivista elämää. Nostaisin kuitenkin enemmän esille istumisen tauottamisen sekä hyötyliikunnan! Ai miksi? Jos istuu päivässä 8-10 tuntia perseellään, ei se tunnin treeni riitä kumoamaan istumisen haittavaikutuksia.

Työmatka1

Liikettä ja taukoja työpäivään

Työpäivän aikana olisi hyvä pitää useita lyhyitä taukoja sekä vähintään yksi pidempi. Jos pelkäät, että tämä vaikuttaa työtehoosi niin ällös huoli! Pienet tauot ja aaltoileva työnteko voivat jopa lisätä tehokkuuttasi. Ihmistä ei ole luotu keskittymään montaa tuntia putkeen. On ihan luonnollista, että aivot alkavat jossain kohtaa piiputtaa ja pään sisällä pyörii Simpsoneista tuttu symbaaleja yhteen hakkaava apina. Tällöin päädyt todennäköisesti selaamaan Facebookia tai pläräämään instafiidiä. Strategiset tauot puolestaan lataavat niin fyysisiä kuin henkisiäkin akkujasi ja voit jatkaa työskentelyäsi pirteämpänä!

  • Pienet tauot voit hyödyntää esimerkiksi taukojumppaliikkeiden tekemiseen. Dynaamiset venyttelyt ja keppijumppa ovat hyviä vaihtoehtoja. Voit joko keksiä omat liikkeet tai käydä hakemassa inspiraatiota Facebook-sivultani. Joka keskiviikko ilmestyy uusi kehonhuoltovinkki, joista osa toimii taukojumppaan kuin nenä päähän!
  • Myös kävely toimii hyvänä taukoliikuntana. Askelia voi kerätä pienissä pätkissä pitkin päivää. Esimerkiksi puheluita voi hyvin puhua seisten ja kävellen. Mieheni on tästä aika hyvä esimerkki: Hän käy puhelinpalaverin aikana kävelemässä portaita ylös ja alas. Runsaassa vedenjuonnissa on pari askeleita kerryttävää plussaa. Vettä nimittäin pääsee hakemaan monta kertaa työpöydän ääreen ja vessassa on rampattava tiuhaa tahtia. Riippuen ruokatauon pituudesta, voi silloinkin olla aikaa viiden minuutin kävelyhetkelle.
  • Vaihtele työskentelyasentoa. Jos sinulla on käytössä seisomatyöpiste, niin mahtavaa! Senkin kanssa on hyvä kuitenkin huomioida asennon staattisuus. Sekä istuminen että seisominen tuovat omankaltaisiaan haasteita, jos samassa asennossa vietetään pitkiä aikoja. Optimaalista olisikin siis vaihdella istumisen ja seisomisen välillä, oikaista välillä ryhtiä ja nostaa katsetta näytöstä sekä pitää ihan rehellisiä jaloittelutaukoja.

hyötyliikunta1

Hyvinvoivaksi hyötyliikunnalla

Myös hyötyliikunta on aktiivisuuden muoto, jonka puolesta liputan vahvasti: Mikäs sen parempaa, kuin saada hommat hoidettua ja samalla liikuttaa kroppaa! Hyötyliikunnan määrä ja laatu riippuu tietysti jonkin verran elämäntilanteesta. Varsinkin jos hyötyliikunnan tuomiin mahdollisuuksiin ei kiinnitä huomiota, jää päivittäinen askelmäärä usein himpun verran alakanttiin. Hyvänä tavoitteena voisi pitää perinteistä 10 000 askelta päivässä! Jos mahdollista, hyviä keinoja hyötyliikunnan lisäämiseen ovat esimerkiksi:

  • Kauppareissujen hoitaminen kävellen tai pyörällä. Bonuksena ostosten paino takaisin päin kulkiessa!
  • Työmatkaliikunta. Kun edes osan työmatkasta kulkee kävellen tai pyörällä, saa päivään yllättävän paljon lisäaskelia! Vaikka kulkisi työmatkansa julkisilla, voi jäädä bussista yhden pysäkin aiemmin pois, kiertää hieman pidempää reittiä työpaikan pihaan tai nousta metron liukuportaat kävellen ylös.
  • Luuttaaminen, imurointi, mattojen tamppaus, kaikki muukin siivoaminen. Do I need to say more?
  • Syksyisin marjastaminen ja sienestäminen on oivaa hyötyliikuntaa. Talvisin puolestaan lumityöt nostavat äkkiä aktiivisuutta jos sitä lunta sattuu joskus satamaan. Keväällä ja kesällä puutarhan hoito ja mansikoiden poimiminen kuuluvat hyötyliikunnan aateliin jos sattuu omistamaan puutarhan.
  • Jos liikettä ei meinaa muuten tulla, niin aina voi pitää pienen iltadiskon: Mieleistä musaa soimaan ja kaikki hullunkurisimmat tanssimoovit kehiin! Hieman normaalimpi tapa kerätä askeleensa kasaan on heittää pikkuinen rauhoittava iltakävely vielä päivän päätteeksi. Myös venytellessäsi olet aktiivisempi kuin pelkästään sohvalla maaten!

kävely1

Jo muutamalla tauolla työpäivän aikana ja hyötyliikunnan maltillisella lisäyksellä voit boostata vireystilaasi ja hyvinvointiasi uudelle tasolle! Kokeile viikon ajan lisätä muutama aktiivisuushetki päivääsi – Huomaatko eron?

Jos et muuta kokeile, niin kokeile ainakin iltadiskoa: Se on meidän perheen hitti!