Mitä sä sillä treenillä haet?

Miksi tavallinen liikkuja yrittää treenata kuin kilpaurheilija? Tällä hetkellä ”kovaa” treenaaminen on trendi. Mitä kovempi treeni, sen parempi. Onko todella näin? Sellainen illuusio somesta helposti syntyy: Aina on joku menossa treenille. Aina! Tuntuu, että ne hyväkroppaiset ja aina iloiset salimimmit ovat koko ajan salilla. Totuus on, että joko a) he eivät ole koko ajan salilla tai b) he ovat, mutta eivät kehity optimaalisesti.

Kilpaurheilijalla on taustallaan tiimi, valmentaja, hyvä harjoitusohjelma ja treenin jaksotus. Ongelmana kuitenkin usein on, että moni tavan pulliainen yrittää jäljitellä kilpaurheilijoiden treenirytmiä, liikkuu jatkuvasti täysillä ja polttaa itsensä loppuun. Juostaan pää edellä seinään ja tulee pitkäkin tauko. Kunnes taas pääsee liikkeelle ja sama rumba jatkuu.

Mulla on sulle salaisuus: Voidakseen hyvin henkisesti ja fyysisesti ei tarvitse treenata joka päivä. Näyttääkseen hyvältä ei tarvitse liikkua joka päivä kovaa. Edistääkseen terveyttä ei treenin tarvitse haastaa sinua äärimmilleen, vaan se voi olla jopa kivaa.

Kolminaisuus: Treeni, ravinto, lepo

Loppujen lopuksi hyvin suurella osalla meistä ei ole tarkoituksena kilpailla missään lajissa. Tällöin keskeisessä osassa liikunnan suhteen on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Överitreenaaminen ei edistä terveyttä, vaan heikentää sitä. Missä sitten menee se raja, että treeni on ennemmin hyvinvointia alentavaa?

Liikuntarutiinin tulisi  tuoda energiaa, ei viedä sitä. Sen tarkoitus on pitää keho toimintakykyisenä, jotta voi tehdä asioita, joita haluaa. Hyvin suunniteltu ja arkeen sopiva liike tukee jaksamista sekä tuo hyvää mieltä. Liikunta on siis elämää varten, eikä elämä liikuntaa varten.

Moni saisi arkeensa huomattavasti lisää energiaa, hyvää oloa ja myös treeneissä kehittymistä tekemällä vähän vähemmän. Urheilullinen kehokaan ei vaadi överitreenaamista, vaan ennemminkin arjen aktiivisuutta ja muutamia täsmätreenejä viikossa. Sitä paitsi, on parasta tehdä se tarvittava minimimäärä, jolla tulosta tulee tasaisesti. Mitä nimittäin sitten teet, jos olet vetänyt överitreeniä, etkä silläkään enää kehity? Vastaushan ei ole, että vedän entistä överimmäksi.

Liika treeni heikentää elämänlaatua, heikentää voimatasoja, sakkaa palautumista, kerää nestettä ja rasvaa kehoon, johtaa usein energiansaannin epätasapainoon, jumiseen kroppaan ja kipuihin. Mikä näistä on tavoiteltava asia?

treeni

Mitä sä sillä treenaamisella haet?

Itse olen malliesimerkki tästä pää edellä seinään juoksevasta tyypistä. Tästä kielivät lukuiset rasitusvammat, ylirasitustilat, burn outit ja jopa hermostollinen ylikunto. Morjens. Been there, done that AND learned from that. Kaikkea tyhmäähän voi toisinaan tehdä, kunhan siitä ottaa opikseen.

Mun piti palaa loppuun kolmesti ennen kuin tajusin. Raskaus synnytys löivät viimeisen naulan överiliikkumisen arkkuun. Jos olet samassa kierteessä kuin itse olin, niin kysy itseltäsi: Mitä sä sillä treenaamisella haet?

Hyvinvointia tai hyvää mieltä? Miksi?
Kuumaa kroppaa ja pyöreitä olkapäitä? Miksi?
Voimaa, liikkuvuutta, kestävyyttä? Miksi?
Tunteiden käsittelyä ja turruttamista? Miksi?
Rentoutumista ja pään nollaamista? Miksi?

Voisiko tavoittelemaasi saada muualta?

Jos rakentaa hyvän olonsa ja oman arvonsa liikuntakertojen määrän varaan, on jokaisen liikuntatauon ja arjen vastoinkäymisen kohdalla pulassa. Onhan se kamalaa, jos oma ihmisarvo häilyy liikuntamäärän mukana. Elämässä tulee nimittäin väistämättä hetkiä, jolloin ei vaan pääse liikkumaan. Kun ymmärtää paremmin, miksi toimii tietyllä tavalla, on helpompi täyttää tarpeensa jollakin muulla tavalla silloin, kun liikunta ei ole vaihtoehto.

Pointti ei ole tässä se, etteikö saisi treenata kovaa. Silloin täytyy vaan treenata järkevästi ja tietää, miksi niin tekee.

treeni

Mitä ajatuksia överitreenaaminen herättää sinussa? Onko tämä tuttu ilmiö? Ajatuksia otetaan vastaan!

Uimahallien moninaiset liikkujat ja tehokas vesijuoksutreeni

Uimahalleissa on ihan todella monenlaista liikkujaa. Tämän jos minkä olen huomannut nyt uimahalleissa selän kuntoutuksen muodossa käydessäni. Vesijuoksu on aika yksitoikkoista puuhaa, joten ympärille tulee katsottua harjoituksen aikana tavallista enemmän. Koska nämä liikkujatyypit ovat havaittavissa lähes jokaisessa uimahallissa, päätin tehdä pienen yhteenvedon!

Vesijuoksu-uimarit

Tämä on se ehkä yleisin tyyppi: Vesijuoksun sijaan eteneminen muodostaa kevennettyä uintia. Oikean tekniikan omaavia on harvassa!

Tätijumppaajat

Tekevät pakarapotkua ja ”leuanvetoa” altaan päädyissä uinti- tai vesijuoksukierrosten välissä

Oman tyylinsä keksijät

He etenevät mitä kummallisimmin tavoin. Esimerkiksi vain yhdellä jalalla tai kädellä, käsiä pyörittäen tai viuhtoen, pelkällä oikealla varpaalla meloen, takaperin…

Creepyt vedenalaiset tirkistelijät

Ne tyypit, jotka jäävät päätyyn seisoskelemaan ja aina välillä uppoavat veden pinnan alle uimalaseineen.

Lillujat

Tyypillinen lilluja on keski-ikäinen nainen. Yleensä hän harjoittaa yksinään kuviokelluntaa ja etenee sikin sokin pitkin poikin allasta.

Tuimat vanhat leidit

Ne joiden suu muistuttaa ohutta viivaa ja silmissä kiiluu kiukku. Olen selkeästi astunut heidän reviirilleen vesijuoksutantereelle.

Päivittelijät

Kavereiden kanssa käydään läpi kaikki uusimmat juorut ja vanhimmat Kauniit ja rohkeat -jaksot.

Ootko sä törmännyt kenties näihin tyyppeihin? Ihan vain, ettei kukaan ymmärtäisi väärin: Jokainen saa olla omanlaisensa liikkuja. Ihan mahtavaa, että kaikki ne ihmiset ovat lähteneet liikkeelle! Tämä listaus on siis kirjoitettu pieni huumorinpilke silmäkulmassa!

vesijuoksu

Vesijuoksu on ollut selkäni pelastus. Veden nosteen ansiosta paine selässä vähenee ja liikkuminen helpottuu. Silloinkin kun en ole voinut juuri kävellä, olen voinut altaassa liikkua helposti 30-50 minuuttia. Kevyt liike tekee hyvää lähestulkoon vammassa kuin vammassa, myös välilevynpullistumassa. Useimmiten kivut ovatkin jääneet hetkeksi altaaseen! Vesi on myös elementtinä rauhoittava ja liplatuksen lomassa on kiva antaa ajatusten vaeltaa.

Vesijuoksussa muuten yksi asia on todellä tärkeä ja se on tekniikka! Vesijuoksu ei nimittäin oikein tunnu missään, mikäli tekniikka kusee vaan muistuttaa ennemminkin kevennettyä uintia. Oikea vesijuoksuasento on pystyssä ja keskivartalo tukee aktiivisesti liikettä. Jalat ovat siis vartalon alla, eivätkä takana potkimassa vauhtia. Vyö on kiinnitetty napakasti vyötärölle, vesi yltää hartian ja kaulan välimaastoon. Hartiat kannattaa pyrkiä pitämään rentona. Nämä perusteet on hyvä olla kunnossa aina, jotta harjoittelusta saa myös jotain irti!

Etenemistapoja on monenlaisia, ihan kuten juostessakin. Voi tehdä rauhallisempaa ja laajempaa liikettä, jolloin veden vastus haastaa enemmän lihaksia. Tällöin raajat voivat olla lähes suorana liikkuen ristikkäin eteen ja taakse. Voi myös tehdä nopeampaa ja tikkaavampaa liikettä, jolloin hengitys- ja verenkiertoelimistö saa enemmän haastetta. Kyynärpäät ja polvet koukistuvat tällöin juoksumaisesti mahdollistaen nopean liikkeen. Lisäksi voi lyhyinä tehokeinoina käyttää vaikka pelkästään jalkojen tai ylävartalon voimalla etenemistä. Parasta onkin yhdistellä näitä tekniikoita monipuoliseksi treeniksi!

Vesijuoksutreenin rakentamiseen pätee oikeastaan samat lainalaisuudet kuin juoksemiseenkin. Jos teet rauhallisemmin, voit jatkaa pidempään ja saat hyvän peruskuntoharjoituksen. Jos taas haluat mennä kovempaa, voit hyvin suosia intervallimaisempaa lähestymistapaa ja tehdä hieman lyhyemmän harjoituksen. Intervallien mittaamiseen on usein kätevin käyttää esimerkiksi altaanmittaa tai puolikasta, jolloin ei tarvitse olla vedenkestäviä ajanottovälineitä matkassa. Ohessa on yksi esimerkkitreeni, jonka olen tehnyt altaassa pariin otteeseen!

Vesijuoksutreeni

Rauhalliseen tahtiin lämmittelyä 5min
Altaan päästä päähän laajoilla liikkeillä, takaisin rauhassa x3
Altaan puoliväliin tikaten, toinen puoli rauhassa x3
Altaan puoliväliin pelkillä jaloilla, toinen puoli pelkällä ylävartalolla x1
Rauhalliseen tahtiin 5min
=vauhdista riippuen 40-50min

vesijuoksu

Vesijuoksussa kannattaa muuten muistaa, että nopeus ei ole tehokkuuden tae. Varsinkin enemmän lihaksistoa haastavat tekniikat ovat sitä hitaampia, mitä tehokkaammin teet. Älä siis välitä ohitse uivista mummoista…

Ootko kokeillut vesijuoksua vaihteluna muuhun aerobiseen harjoitteluun? 🙂

Lissää treenijuttuja:

Nopea ja tehokas kotitreeni – Rakenna oma harjoituksesi!
ULKOTREENI x2 – Kovatehoinen intervallitreeni kotiin, mökille tai ulos

 

Hyvinvointipalikoiden jatkumo – millaisen talon rakennat?

Hyvinvointi on käsitteenä hieman haastava, sillä jokainen määrittelee sen eri tavalla. Toisaalta tämä voi antaa vihjeitä myös hyvinvointiin tähtäävistä toimista – jokaisella nämä ovat jossain määrin yksilöllisiä. Toki perusjutut ovat samanlaisia kautta linjan: Ihminen tarvitsee ravintoa, lepoa ja liikettä. Näiden asioiden toteuttaminen on kuitenkin yksilön omissa käsissä. Vähän niinkuin talon rakentaminen. Jonkinlaiset suuntaviivat kyllä löytyy: Talossa on yleensä perustukset, seinät, katto ja lattiat. Lopputulos voi kuitenkin vaihdella paljonkin näiden raamien sisällä.

Hyvinvointi lähtee koostumaan pienistä palikoista sen jälkeen, kun olet päättänyt tehdä valintoja hyvinvointisi eteen. Sinä itse voit päättää myös millaisista palikoista hyvinvointitornisi haluat rakentaa. Vitsi miten paljon valtaa! Muista kuitenkin rakentaa perusta huolella, sillä huteran pohjan päälle kasattu rakennelma on altis kaatumaan ennemmin tai myöhemmin. Älä kiirehdi perustusten kanssa, vaan asettele nämä pikkupalikat siten, että jaksat katsella niitä vuosienkin päästä. Esimerkiksi riittävä veden juominen, säännöllinen ateriarytmi ja kasvisten lisääminen joka aterialle ovat tällaisia peruspalikoita.

hyvinvointi3

Hyvinvointipalikat voivat näyttää hyvin erilaiselta nyt ja viiden vuoden päästä. Jos verrataan vaikka opiskelijan tilannetta työssäkäyvään perheelliseen: Opiskelijalla ei juurikaan ole ylimääräistä rahaa, joten hyvinvointiin panostaminen voi tarkoittaa esimerkiksi täysjyvämakaronin valitsemista ja koulumatkojen pyöräilyä. Aikaa itselle ja liikkumiselle on vielä enemmän ja mukana kulkee mahdollisuus hyödyntää puoli-ilmainen opiskelijaruokailu. Opiskelijalla on siis kivasti olemassa näitä palikoita, kunhan niitä malttaa etsiä ja hyödyntää sekä käyttää hieman vaivaa.

Työskentelevällä tyypillä rahaa on usein enemmän, mutta sitä monesti myös menee enemmän ja kulut jakautuvat eri tavalla. Aikaa ei ehkä ole liikkumiselle samalla tavalla ja istuttua tulee autossa, töissä sekä illalla kotona telkkarin ääressä. Tässä tilanteessa hyvinvointivalinnat voivat liittyä esimerkiksi istumatyön tauottamiseen, lasten liikunnallisiin leikkeihin osallistumiseen tai harrastusten aikana jumppaamiseen ja koko perheelle maistuvan terveellisen ruoan bulkkikokkaamiseen. Hyvinvointipalikoita siis löytyy, mutta erilaisia opiskelijan palikoihin verrattuna.

hyvinvointi1

Hyvinvointi ei siis ole staattista vaan jatkuvasti muuttuvaa. Se ei ole ultimaattinen piste, valmis talo, johon päädyt ja johon jäät sen kerran saavutettuasi. Hyvinvointiin (tai sen puutteeseen) ei siis ehkä kannatakaan suhtautua pysyvänä olotilana vaan siihen hetkeen johtaneiden valintojen summana. Yksittäinen hyvinvointia edistävä teko ei tee hyvinvoivaksi eikä yksittäinen huonompi valinta vie hyvinvointia pois: Kyse on kokonaisuudestaVälillä pitää tehdä pientä tai isoakin remonttia ja päivittää jo ehkä hieman liian kuluneita palikoita, jotta talokokonaisuus säilyy hyvissä kantimissa.

Hyvinvointi on siis pienten arkisten tekojen muodostamaa jatkumoa, joista koostuu sinun hyvinvointisi pidemmällä tähtäimellä. Mistä pienestä palikasta olisi juuri tänään eniten hyötyä?

Lue lisää aiheesta:
Perusta kuntoon – Mikä on sinun hyvinvointitapasi nro 1?

hyvinvointi4

Tässä tekstissä tuli näköjään toistettua sanaa hyvinvointi niin paljon, että se lähestulkoon aiheuttaa pahoinvointia… Heheh. Aihe on pyörinyt päässäni jo hetken (mun pää taitaa olla karuselli kun kaikki aina *pyörii* siellä), koska raskauden myötä omat hyvinvointia tukevat tapani ovat kokeneet muutosta. Olen elänyt monia erilaisia kausia ja hyvinvointini onkin rakentunut välillä kovan treenin, välillä iltavenyttelyjen ja toisinaan säntillisen ruokavalion ympärille. Painopiste on nyt siirtynyt enemmän liikkeestä lepoon/uneen ja syömisessä keskityn lähinnä riittävään määrään. Jos tämä muutos tapahtuu minussa, miksei myös muissa ajan mittaan? 

Oletko huomannut erilaisia kausia omissa hyvinvointivalinnoissasi?

 

 

 

Nopea ja tehokas kotitreeni – Rakenna oma harjoituksesi!

Onko sulla arjessa koskaan sellainen fiilis, että vitsi kun sais sen treenin nyt heti alta pois? Ei haluaisi siis skipata treeniä, mutta jollain tavalla täysmittaisen treenin tunkeminen päivään tuntuu vaikealta ja ehkä jopa stressaavalta.

Fiilis, että treenille ois nyt aikaa se puoli tuntia edellyttäen, että suihkusta saa treenin jälkeen juosta vaatekaapin kautta ulos banaani puoliksi suupielessä? Suomeksi siis aikataulu on hieman levinnyt käsistä ja tekemistä riittää.

Fiilis, ettei haluaisi tehdä kompromissia lihaskunnon tai kestävyysharjoittelun välillä? Jos treenikertoja ei tällä hetkellä viikkoon mahdu hurjan montaa, on näiden osa-alueiden yhdistäminen kiireen ajaksi aika fiksu veto!

Fiilis, ettei huvittaisi arvailla kuinka kauan tähän netistä kaivettuun kotitreeniohjelmaan menee aikaa? Aika kurjaa nimittäin jättää treeni kesken, kun hoidettavat asiat x, y ja z painavat päälle.

Onneksi näihinkin skenarioihin on ratkaisu! Treenityyli, jossa…
…saat hien pintaan
…tiedät tarkalleen kuinka kauan treeni kestää
…kuormittaa sekä lihaksia, että hengityselimistöä
…treeni on nopeasti alta pois ja pääset jatkamaan päivää

Kotitreeni4

Tämä treenityyli on EMOM

Every Minute Of the Minute. Toistot tehdään jokaisella alkavalla minuutilla ja jäljelle jäävä aika levätään. Levon määrä mukautuu toistomäärän lisäksi treenaajan suoritustempon mukaan: Mitä nopeammin teet toistot ”pois alta”, sitä enemmän sinulla on aikaa levätä ennen seuraavaa kierrosta. Toisaalta mitä nopeammin teet, sitä kovempi harjoituksesta myös tulee. Tässä treenissä piilee siis hassu jekku! Teet miten vaan, treenistä tulee suht raskas.

Treeniliikkeet, toistot ja treenattavan ajan voit vapaasti päättää itse! Alla kuitenkin muutama vinkki tehokkaan ja mielekkään treenin tueksi. Lisäksi mukana myös oma treenini, joka on muokattu liikevariaatioin raskausaikaan sopivaksi.

Kotitreeni5

Vinkit kotitreenin koostamiseen:

A) Valitse ainakin pari isoa liikettä. Pelkkiä hauiksia ja ojentajia hinkaamalla saa kyllä kädet tuleen, mutta samalla treenin aineenvaihdunnallinen kuormitus jää aika pieneksi. Isot liikkeet pitävät sykkeen ylhäällä, laittavat veren kiertämään ja hien virtaamaan! Toki ison liikkeen kaveriksi voidaan ottaa pienempi hapotusliike mukaan.

B) Valitse toistomäärä siten, että ehdit tehdä liikkeiden toistot ennen uuden minuutin vaihtumista. Treenistä menee vähän pointti, jos et saa ollenkaan levähdystaukoa ja homma menee tasaiseksi tauottomaksi puurtamiseksi! Jos käytät lisäpainoja, valitse pienempi toistomäärä. Jos taas lisäpainoja ei ole käytettävissä, voit valita pikkuisen suuremmat toistot!

C) Valitse liikkeiden haastavuus siten, että voit tehdä toistot ripeällä, mutta huolellisella tekniikalla. Esimerkiksi punnerruksessa voit punnertaa polvet maassa, seinää vasten tai suorin vartaloin riippuen voimatasoistasi. Varsinkin, jos kotona ei ole erikseen lisäpainoja tai vastuskuminauhoja, on suoritustempon nostaminen mainio keino saada treeniin lisätehoja. Tässä treenissä on siis parempi valita ennemmin hieman liian helppo kuin liian vaikea variaatio ja tikata menemään nopeammalla tahdilla!

D) Voit yhdistää yhdeen minuuttiin useamman liikkeen. Esimerkissä näkyykin, että jalkojen isot liikkeet on yhdistetty ylävartalon kevyempiin liikkeisiin. Jokaisella alkavalla minuutilla tehdään siis liikkeen 1 ja liikkeen 2 toistot, sitten lepotauko! Näin treenistä tulee monipuolisempi eikä tarvitse hinkata tuhatta toistoa samaa liikettä putkeen.

E) Valitse aika ehtimisen ja kuntotason mukaan. Pidä huoli, että ennen treeniä lämmittelet minimissään kymmenisen minuuttia. 15 minuutin EMOM on aina raskaampi kuin 10 minuutin. Jos haluat parin kymmenen minuutin treenin, voi sen hyvin tehdä kahdessa osassa eri liikkeillä ja pitää tauon välissä. 20 minuutin treenin voi toki tehdä myös putkeen, mutta silloin saa olla tarkempi tekniikasta sekä liikevalinnoista.

Kotitreeni2

Esimerkkitreeni

EMOM 10
20 x kyykky kehonpainolla
20 x punnerrus seinää vasten

Tauko

EMOM 10
10 + 10 x askelkyykky (ensin kaikki toistot toisella, sitten toisella jalalla)
10 x facepull kuminauhalla

Huhhuh, tuliko hiki? Mulle ainakin tuli tätä testaillessa ja se fiilis oli mahtava! Nyt raskauden loppuvaiheessa treenit ovat pitkälti omalla mukavuusalueella heilumista, joten oli kiva nostattaa hikeä kunnolla. Ihan näin kovaa settiä en enää tosin tekisi tällä masulla, sillä tauot jäävät noilla toistomäärillä lyhyiksi ja rasitus kasvaa varsin kovaksi. Vähemmillä toistoilla aion tehdä tän taas tällä viikolla!

Kotitreeni3

Tällä treenitavalla saa rakennettua myös loistavia salitreenejä voimapuolelle. Se olisi kuitenkin jo ihan toisen tekstin aihe! Mitä mieltä olette kotitreenivinkeistä blogin puolella? Instagramissa näitä olen julkaissut hieman enemmän, joten tili kannattaa ottaa seurantaan! Ja hei suokaa anteeksi vähäpukeisuuteni, en vaan enää mahani kanssa mahdu mun treenihousuihin…

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Kuukauden treenipäiväkirja: Miten treenaa raskaana oleva personal trainer?

Liikunta on minulle paitsi ammatti, myös elämäntapa. Sen vuoksi pidin itsestään selvänä, että liikun myös raskausaikana oman jaksamisen rajoissa. Liikkuminen on muokkautunut tässä viikkojen edetessä melkoisesti, keventyen keventymistään. Ajattelinkin nyt vilauttaa teille kuukauden treenipäiväkirjan ja näyttää konkreettisesti mitä olen puuhaillut pelkkien puheiden sijaan!

salikuva3

Kuukauden treenipäiväkirja

Vko1

Ma Salitreeni jaloille ~60min
Ti Salitreeni yläkropalle ~50min
Ke Lepo/kävelyä
To Lepo/kävelyä / hieronta 60min
Pe Salitreeni jaloille ~60min
La Salitreeni yläkropalle ~50min
Su Kävelylenkki 45min + siivouspäivä

Tämä viikko olikin yllättävän aktiivinen – toisaalta liikkuminen oli melko yksipuoleista, lähinnä kävelyä ja salijumppaa. Huomasin jo tällä viikolla, etten juurikaan nauti peruspuntista enää, vaan mieleni haluaisi takaisin voimaliikkeiden pariin. Kaikki  kuitenkin aikanaan!

Vko2

Ma Salitreeni jaloille ~60min
Ti Salitreeni yläkropalle ~50min
Ke Lepo
To Pyöräily 40min + venyttelyt 20min / hieronta 60min
Pe Salitreeni jaloille ~60min
La Lepo/kävelyä
Su Lepo/kävelyä

Tälle viikolle sain ujutettua tuon pyöräilynkin mukaan, jes! Aerobinen harjoittelu ei tosiaan ole mun vahvuus ja saan aina taistella, että saan itseni sen pariin. Salitreeni tuntui edelleenkin hieman puuduttavalta. Kokonaisuudessaan ihan kohtuullinen viikko!

salikuva4

Vko3

Ma Kävelylenkki 45min / Salitreeni yläkropalle ~50min
Ti Salitreeni jaloille ~60min
Ke Kävelylenkki 60min
To Pyöräily 10min –> tuntui pyllyltä –> hierontatuoliin
Pe Lepo
La Lepo
Su Lepo

Vahva alku, mutta se lopahtikin sitten lyhyeen! Voisi kuvitella, että tulin kipeäksi tuon totaalisen liikuntatauon vuoksi. Totuus kuitenkin on, ettei ihan rehellisesti huvittanut. Liikkuminen tuntui kököltä ja päädyinkin skippaamaan treenit koko loppuviikolta. Tässä kohtaa raskautta on jo parempi kuunnella kroppaa melko tarkoin, sillä itselleni liikuntahaluttomuus on selkeä signaali levontarpeesta.

Vko4

Ma Kotijumppa: Jalat kehonpainotreeninä ~40min
Ti Pyöräily ~30min + venyttelyt
Ke Salitreeni yläkropalle ~50min
To Lepopäivä / kävelyä
Pe Lepopäivä / kävelyä
La Salitreeni jaloille 35min + pyöräilyä 15min
Su Kotijumppa: Yläkroppa kuminauhoilla ~30min

Viikon täydeltä fiilisjumppaa! Olo oli edelleen hieman tukkoinen monen päivän lepäilyn jälkeen, mutta siitäpä se sitten lähti rullailemaan. Tästä eteen päin teen siis aina päivän fiilikseen sopivan treenin, enkä enää tämän parin kuukauden odotuksen aikana noudata mitään tiettyä ohjelmaa. 

Salikuva1

Näiden lisäksi olen tehnyt satunnaisia lyhyempiä kävelylenkkejä, olohuonediskoja, mammajoogaa tai kehonhuoltoa, mutten ole niitä merkinnyt mihinkään ylös. Kyse on siis noin 10min mittaisista pienistä liikuntahetkistä, joilla saan hieman lisää aktiivisuutta päivään. Tavoitteenani on ollut saada 8000-10 000 askelta jokaiseen päivään, tosin välillä olen jäänyt aika surkeisiin lukuihin kipeän selän ja laiskuuden vuoksi.

Salitreeneistä pakko vielä sanoa sananen. Perusperiaatteina olen noudattanut tämän postauksen sisältöä. Olen keventänyt salitreenejä jatkuvasti masun kasvaessa ja viime aikoina olenkin käyttänyt hyvin vähän lisäpainoja – nekin ovat olleet mukana lähinnä vastuskuminauhojen ja yksinkertaisten painopakkalaitteiden muodossa. Kasvava masu tuo nimittäin oman lisänsä kaikkeen liikkumiseen!
Salitreenit eivät myöskään ole olleet mitenkään loppuun asti puristettuja vaan ennemminkin liikkeen hakemista sekä liikeratojen ja lihasmassan ylläpitämistä. Varsinkin yläkropan jumppailut ovat olleet hyvin kevyitä jatkuvien päänsärkyjen ja hermo-ongelmien vuoksi. Palautuminen ei myöskään ole ihan samaa tasoa kuin ennen. Olen kuitenkin iloinen, että olen saanut liikkua näinkin paljon ja pitkälle!

Miltä sun treenit näyttivät tammi-helmikuussa? Uuden vuoden intoa vai tasaista tekemistä? 🙂
Blogia voit muuten nyt seurata myös bloglovinissa! Sivuston aktivointi vaatii, että laitan tuollaisen alla olevana linkkinä näkyvän koodinpätkän blogiin. Tässä siis tarpeeton (?) linkki bloglovinin puolelle, olkaa hyvät!

Follow my blog with Bloglovin

Hyvinvointi raskausaikana

Hyvinvointi raskausaikana on varsin vaikeasti määriteltävä käsite. Se on ensinnäkin erittäin subjektiivinen kokemus – raskaus on aina yksilöllinen ja erilainen. On hyvin yksilöstä riippuvaista, miten kokee raskausajan muutokset ja miten keho ottaa ne vastaan. Toiseksi, hyvinvointiin vaikuttaa raskausaikana niin moni tekijä, joihin ei välttämättä voi edes itse vaikuttaa. Sen vuoksi en tässä tekstissä voi esittää kuin yleispäteviä ja itselläni toimivaksi todettuja keinoja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Kokeilemalla selviää, sopivatko ne omalle kohdalle!

Palikat hyvinvoinnin edistämiseksi ovat samat kuin kenellä tahansa, mutta tulevien äitien tapauksessa on muutamia seikkoja, joihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

raskaus_hyvinvointi1

Liikunta

Turvallisesta raskausajan liikunnasta sekä liikunnan rajoitteista olen kirjoittanut kattavammin täällä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että voinnin salliessa liikunta on parasta mitä odottava äiti voi tehdä. Keho valmistautuu synnytykseen heti ensikuukausista lähtien, aiheuttaen muun muassa ryhdin muuttumista ja nivelten löystymistä. Liitoskipuja ja ryhdin muuttumisesta aiheutuvia lihasjumeja voi helpottaa  sopivalla liikunnalla.

Liikunta liitoskipujen kanssa on erittäin yksilöllistä. Toiset kokevat liikunnan auttavan, toiset taas pahentavan kipuilua. Hyvin helposti lääkärit ja neuvolatädit ohjeistavat lepäämään. Oman kokemukseni myötä sekä muutaman ammattilaisen kanssa keskusteltuani olen kuitenkin sitä mieltä, että liikkua kannattaa. Monesti sanotaan, että kun ei pysty edes kävelemään, niin miten sitä voisi edes harkita liikkumaan lähtemistä. Kuitenkin kävely saattaa olla monille se pahin liitoskipujen kanssa muuttuvan painopisteen vuoksi: Itse en meinannut pystyä kävelemään, mutta pystyin kuitenkin kyykkäämään (ilman painoja) vallan mainiosti. Esimerkiksi äitiysjooga tai -pilates, kuntopyöräily pystyasennossa, tavallinen laitteilla tehtävä kuntosalitreeni ja vesiliikunta sopivat myös liitoskipuiselle. Täytyy vain etsiä se itselle sopiva liikkeen muoto.

Lisäksi kun veri lähtee kiertämään, lihasjumit hieman helpottavat kuin itsestään. Vaikutusta voi tehostaa liikkumisen jälkeisellä kehonhuoltohetkellä!

raskaus_hyvinvointi2

Ravitsemus

Toinen erittäin tärkeä hyvinvointia ylläpitävä, mutta valitettavasti raskausaikana monelle erittäin haastava osa-alue. Varsinkin alun pahoinvoinnin lomassa terveellinen ruoka ei ole ensimmäinen asia, joka mieleen juolahtaa. Tärkeintä olisikin siis saada riittävästi energiaa, vaikka sitten herkuista niiden alas menevien terveellisten ruokien lisänä.

Raskausajan ruokarajoituksista on liikkeellä monenlaista mielipidettä. Itse luotan Eviran laatimaan listaukseen vältettävistä ruoista, sen voit kurkata täältä. Toki fanaattisuuksiin ei ole tarpeellista mennä, mutta turvallisuuden vuoksi tiettyjä ruokia on hyvä rajoittaa. Keskitytäänkin nyt tässä enemmän siihen, mitä sitten kannattaisi laittaa koneeseen!

Odottavan äidin (ja vauvan) hyvinvoinnin kannalta on hyvä huolehtia riittävästä pehmeiden rasvojen, erityisesti omega-3 -rasvahappojen saannista. Suositeltavia lähteitä ovat esimerkiksi rasvainen kala, pellavansiemen-, hamppu- ja rypsiöljy sekä saksanpähkinät. Kalaöljyvalmisteita puolestaan ei voi suositella, sillä ne heikentävät veren hyytymistä, mikä voi ennen aikaisen synnytyksen kohdalla olla suurikin riskitekijä. Riittävä rasvansaanti tukee paitsi omega-3 -rasvahappojen sopivaa saantia, myös riittävän suurta kokonaisenergiamäärää ruokavaliossa.

Kalsiumia ja folaattia puolestaan tarvitaan sikiön kehitykseen. Kalsiumia saa maitotuotteiden lisäksi esimerkiksi vihreistä kasviksista, kaurasta ja pähkinöistä sekä täydennetyistä kasvimaitotuotteista. Jos ei käytä maitotuotteita tai täydennettyjä valmisteita suositusten mukaisesti, on hyvä napata kalsiumia purkista! Folaattia taas saadaan erityisesti kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Kasvisten kulutus on paitsi eduksi vauvan terveydelle, myös kohottaa merkittävästi äidin hyvinvointia. Ovathan kasvikunnan tuotteet täynnä erilaisia vitamiineja ja mineraaleja folaatin lisäksi!  Keskimäärin suomalaiset saavat folaattia ravinnostaan hieman niukasti, mutta riittävä määrä on mahdollista saada täyteen myös pelkästä ravinnosta. Mikäli kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on vähäistä, tulisi odotavan äidin nauttia foolihappolisää.

Miten vauvan kehitys liittyy äidin hyvinvointiin? Noh, vauva ottaa aina omansa. Toisin sanoen, jos ravinnosta ei tule riittävästi energiaa, pehmeitä rasvoja ja kivennäisaineita, otetaan nämä äidin kehosta. Tämä näkyy muun muassa hiusten, ihon ja kynsien kunnon heikkenemisenä sekä mahdollisesti myös lihasmassan surkastumisena. Raskausaika ei ole sopiva hetki kitsastella ruoan kanssa, vaikka painonnousu saattaa pelottaakin.

Yksi selkeästi äidin hyvinvointiin vaikuttava ravitsemuksellinen tekijä on kuidun saanti. Raskausaikana ummetus on nimittäin harmillisen yleinen vaiva, mikä johtuu suoliston puristumisesta kasaan kohdun kasvaessa. Ummetuksen hoidossa maaginen kombinaatio on kuitu + vesi + liike. Kuitua saa kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi muun muassa viljoista (ruis, ohra, vehnä, kaura, hirssi, tattari, riisi), palkokasveista (linssit, pavut, herneet) sekä erilaisista kuitulisistä (psyllium, leseet). Näiden kanssa tulee kuitenkin muistaa nauttia riittävästi vettä sekä antaa suolistolle säännöllisesti liikettä, jotta homma pelittää!

raskaus_hyvinvointi4

Uni ja lepo

Uni ja riittävä lepo ovat tärkeitä ihan muutenkin, mutta erityisesti silloin kun tehtävänä on kasvattaa uutta ihmistä. Energiaa menee jatkuvasti myös vauvan tarpeisiin, jolloin odottava äiti voi kokea itsensä tavallista väsyneemmäksi ja uupuneemmaksi. Erityisesti viimeisen kolmanneksen aikana myös uni voi häiriintyä kehon valmistautuessa pienen tulokkaan hoitamiseen: Öisin voi heräillä useita kertoja joko kipuihin, vessaan tai muuten vain. Katkonainen yöuni näkyy helposti päivän aikaisena väsymyksenä.

Unen parantamiseen avain on monesti toistuvat iltarutiinit. Sopivan kokoinen iltapala, älylaitteiden sulkeminen hyvissä ajoin ennen uniaikaa, hämärä valaistus, rentouttavaa tekemistä sekä säännöllinen nukkumaanmenoaika. Kannattaa myös tsekata viileä huoneilma ja pilkko pimeä huone sekä sopiva tyyny ja sänky. Jos päässä risteilee paljon ajatuksia, voi ne kirjoittaa muistikirjaan tulevaa päivää varten.
Raskaana ollessa voi kokeilla tukea vatsaa ja lantionseutua tyynyillä ja peitoilla mukavamman nukkumisasennon löytämiseksi. Tavallinen tyynykin käy, mutta tarkoitukseen valmistetaan myös kokopitkiä vartalotyynyjä! Yöllisiin vessakäynteihin voi auttaa nesteen juonnin vähentäminen illalla sekä hiilihydraattipitoinen ja hieman vähemmän proteiinia sisältävä iltapala.

Mitä lähemmäs synnytys tulee, sitä enemmän kannattaa lepohetkissä keskittyä myös hengittämiseen ja rentoutumiseen. Palleahengitysharjoitukset rentouttavat kehoa vähentämällä sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja saattavat auttaa rentouttamaan lihasjumeja. Hengittämisen harjoittelusta ja kyvystä myös rentouttaa lantionpohjaa on hyötyä itse synnytyksessäkin. Hengitys- ja rentoutusharjoitusten aikana on myös mahdollista keskittyä visualisoimaan ja suunnittelemaan tulevaa sekä rauhoittamaan omia ajatuksia.

raskaus_hyvinvointi3

Oma hyvinvointini raskausaikana – ne pienet tavat

Ruokaa mielitekojen ja nälkäsignaalien mukaan. Itse olen valitettavasti kärsinyt ennemminkin ruokahaluttomuudesta, kuin suuresta ruokahalusta. En edelleenkään pysty syömään yhtä paljon kuin ennen raskautta. Sen vuoksi seuraan tarkasti mielitekojani: Jos jotain tekee mieli, sitä sitten syön ja juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu. Olen myös ottanut käyttööni energiatiheitä ruokia kuten mantelitahnaa, kookosmaitoa ja -jogurttia, öljyjä sekä kuivattuja hedelmiä ja tuoremehuja kohtuullisissa määrin.

Liikuntaa treeniohjelman mukaan, fiilistä ja kroppaa kuunnellen. En ole täällä varmaan maininnutkaan, mutta olen kärsinyt aika voimakkaista jännityspäänsäryistä, hermopinteistä ja -kivusta sekä totaalisesta selkäjumista nyt raskauden aikana. Nämä ovat ymmärrettävästi hieman rajoittaneet kovempaa treenaamista, tosin päänsärkyyn liikunta tuntuu aina auttavan. Hankalin on tuo vasemman käden hermopinne, joka aiheuttaa voimattomuutta koko käteen sekä ajoittain niitä viiltäviä hermosärkyjä. Jos koen oloni vetämättömäksi, kuten esimerkiksi tällä viikolla, pyrin vain pysymään aktiivisena. Itselleni haluttomuus liikkua on suurentuneesta levontarpeesta. Käyn siis kävelyillä ja venyttelen, kunnes fiilis liikkumiseen alkaa palautua!

Unta niin paljon kuin mahdollista! Sinänsä melkoisen huvittavaa, että olen nyt raskaana ollessa nukkunut paremmin kuin koskaan elämäni aikana. Saatan helposti nukkua 9,5 tuntia heräämättä kertaakaan. Tästä saan olla erittäin kiitollinen, sillä tiedostan, ettei näin todellakaan ole kaikilla. Paras nukkuma-asento on ehdottomasti kyljellään ja tyyny jalkojen välissä!

Lepoa silloin, kun siltä tuntuu. Tämä on melkoisen vaihtelevaa, mutta pyrin lepäilemään joka päivä. Varsinkin nyt viimeisellä kolmanneksella tuntuu levon tarve kasvaneen ja köllöttely tuntuu paljon kivemmalta. Yritän tehdä jotain mukavaa, kuten käsitöitä tai lukemista, samalla rentouttaen mieltä.

raskaus_hyvinvointi5

Huh! Olipas paljon asiaa jälleen, sellaista se viikon kirjoittamattomuus teettää. Nyt olisi kirjaprojekti nimittäin pois alta! Energiaakin riittää siis todennäköisemmin myös blogikirjoitteluun, ehkä jopa videoihin. Oisko sulla postaustoivetta? Saa olla mitä vaan maan ja taivaan väliltä 🙂

Lue myös:

Raskaus ja kehonkuva

Liikunta raskausaikana

Raskauden puoliväli – fiilikset, yllätykset ja kuulumiset

 

Raskaus ja kehonkuva

Raskausaikana tapahtuu ihan mielettömän isoja muutoksia kehossa, niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Siksi halusinkin kirjoittaa tästä tärkeästä aiheesta: Mitä tapahtuu kehonkuvalle raskausaikana?

Olisi oikeastaan erikoista, jos näin suuret kehon muutokset eivät aiheuttaisi minkäänlaista muutosta mieleen ja siihen miten näemme itsemme. Onhan raskauden aikana pinnalla myös ihana hormonimyrsky, joka aiheuttaa mielialojen ja tunnetilojen heilahtelua välillä erittäin lyhyelläkin aikavälillä. Välillä voi olla onnensa kukkuloilla pallomahansa kanssa, kun taas toisina päivinä peilikuva muistuttaa enemmän valasta, kuin raskauden onnea hehkuvaa naista.

On siis ihan normaalia, että tunteet vaihtelevat omaa kehoa kohtaan raskauden aikana. Maha kasvaa, iho venyy, paino nousee, kroppa kerää nestettä. Muhkuroita on siellä missä niitä aiemmin ei ole ollut. Muodot muuttuvat raskauden edetessä entistä pyöreämmiksi. Ryhti muuttuu painopisteen muuttuessa. Nivelet löystyvät ja saattavat aiheuttaa kipuja.

On olemassa kuitenkin muutamia tekijöitä, jotka hormonihärdellin ja fyysisten muutoksen ohella vaikuttavat kehonkuvan muokkautumiseen. Omaan kehonkuvaansa voi nimittäin myös vaikuttaa, eikä vain kellua eteenpäin hormonien armoilla.

kehonkuva1

Ajattelumallien vaikutus kehonkuvaan

Kehossa tapahtuvien muutosten ohella kehonkuvaan vaikuttaa erityisesti oma ajattelutapa. Onko ajattelutapa jämähtänyt tiettyyn asetelmaan (fixed mindset) vai onko henkilö kääntynyt enemmän kohti kasvumielentilaa (growth mindset)?
Jos ihmisellä on jämähtänyt ajattelutapa, hän ei usko oikein voivansa vaikuttaa esimerkiksi kehonsa muuttumiseen, palautumiseen tai omaan mieleensä. Hän myös pelkää epäonnistuvansa, eikä siksi ota edes yrittämisen riskiä. Voisi siis kuvitella tällaisen henkilön suusta pääsevän lauseita, kuten:

Kehoni on pilalla

En enää koskaan pääse hyvään kuntoon

En ole onnellinen, jos en ole  riittävän hyvässä kunnossa.

Kasvumielentilan omaava ihminen puolestaan ajattelee asioista hyvin eri tavalla: Hän näkee haasteet mahdollisuuksina kasvulle. Tällaisen mielentilan omaava ei siis näe epäonnistumisia todisteina huonommuudesta tai pysyvästä muutoksesta, vaan näkee ne uusina tilaisuuksina kehittyä. Kasvumielentilassa oleva ihminen voisi siis tokaista:

Käyn liikkumassa vähän päivittäin, jotta tunnen itseni hyvinvoivaksi. Se ei ehkä ole yhtä paljon kuin ennen, mutta enemmän kuin ei mitään.

Painoni näköjään nousee, mutta sitä se vaatii, että vauvalla on hyvä kasvaa

Miten voisin tukea palautumistani raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen? Tehdään suunnitelma!

Jämähtäneen ajatusmallin omaavalla henkilöllä on siis huomattavasti pessimistisempi suhtautuminen kehon muutoksiin, jolloin koko tilannetta tarkkailee harmaiden linssien läpi. Ymmärrettävästi oma keho voi alkaa ahdistaa, jos ajattelee muutoksen olevan pysyvää, eikä sille itse voi mitään. Kasvumielentilassa olevan suhtautuminen on optimistisempaa ja toiveikkaampaa: Tämän hetken tilanne on väliaikainen ja voin itse vaikuttaa lopputulokseen ainakin jossain määrin. Silloin osaa ehkä arvostaa enemmän kehon muuttumista ja sen ainutlaatuisia vaiheita.

kehonkuva2

Lähtötilanteen vaikutus kehonkuvaan ja itsetuntoon

Ajatusmallien lisäksi paljon vaikuttaa lähtötilanne kehonkuvan ja itsetunnon suhteen: Vääristynyt kehonkuva ja vaurioitunut itsetunto eivät useimmiten maagisesti korjaannu raskausaikana, vaan niiden kohentaminen vaatii työtä. Jos suhde omaan kehoon on jo lähtötilanteessa ongelmallinen, voi kehon jatkuva muuttuminen lisätä peilikuvaan kohdistuvaa ahdistuneisuutta ja vääristyneisyyttä.

Tosin tässäkin on olemassa poikkeustapauksia, sillä osa naisista kokee raskausaikana ensimmäistä kertaa olevansa sinut kroppansa kanssa ja kertovat myöhemmin raskauden lisänneen armollisuutta itseään kohtaan.

Ongelmaksi tilanne nousee, jos on sitonut oman arvonsa kehon ulkomuotoon. Silloin tilanne saattaa mennä vaikka näin: Kun näkee peilissä sen valtamerialuksen hehkeän ladyn sijaan, on huono päivä ja kokee olevansa huono sekä epäonnistunut. Peilikuva tuskin on muuttunut edellisestä päivästä dramaattisesti, kyse on vain siitä miten näemme itsemme. Miksi antaisimme niin suuren vallan peilikuvalle, että se voi muutamassa minuutissa määritellä päivän fiiliksen?

Jos tunnistat itsessäsi tällaisia piirteitä tai huomaat surkuttelevasi peilin edessä, kokeilepa esittää itsellesi kysymys: Miksi olen ihana ja arvokas? Aivot alkavat raksuttaa vastauksia ja kohta alitajunnastasi putkahtaa perusteluja ihanuudellesi. Eihän tämä yksinään vääristyneisyyttä kehonkuvassa korjaa, mutta voi toimia mielen piristäjänä ja boostata hieman itsetuntoasi. Mikään ei nimittäin heikennä fiilistä niin paljon kuin negatiivinen itsepuhe.

kehonkuva4

Omia ajatuksiani kehon muutoksista ja kehonkuvasta

Mistäs ihmeestä sitä aloittaisi. Jos olet blogiani lukenut, olet varmaan tietoinen syömishäiriötarinastani ja haasteista kehonkuvan kanssa. Hieman jännittyinein mielin olen siis seurannut kehon muutosten vaikutuksia omaan kehonkuvaani ja mielialaani.

Huijaisin teitä kyllä aika pahasti, jos sanoisin että koko ajan on ollut tasaista ihanaa auvoa. Onhan se muutos aina haastavaa, varsinkin jos ei ole mieleltään kovin joustava ihminen. Olen ollut ahdistunut milloin painon laskusta, painon noususta, selluliitista ja rintojen kasvusta. Minun on ollut hieman vaikea hyväksyä sitä, että ihan kaikki narut eivät nyt ole omissa käsissäni.

Kuitenkin olen nähnyt myös todella paljon positiivisia muutoksia omassa suhtautumisessani kehoon. Olen oppinut etsimään kauneutta vikojen sijaan. Ajatus, että kehoni on kasvattamassa jotain ihmeellistä on tuonut minulle lisää avarakatseisuutta itseäni kohtaan. Tiedostan myös, ettei tämä ole pysyvä tila, vaan siitä kannattaa nauttia nyt. Osaan myös kyseenalaistaa kehon muodon tärkeyden omalle mielialalleni: En ehkä voi täysin kontrolloida sitä, millaiseksi kehoni tämän prosessin myötä päätyy, mutta onko sillä loppujen lopuksi niin väliä?

Tämä aihehan pätee myös yleisesti, ei pelkästään raskaana ollessa. Kehonkuvan vääristymät voivat aiheuttaa hyvin paljon pahaa mieltä ja ahdistusta, joka purkautuu usein haasteisiin syömisessä, liikkumisessa ja yleisessä hyvinvoinnissa.
Minkälaisia ajatuksia sinulle heräsi? Oliko tuttuja ajatuksia tai tunteita?

Aktiivisempi arki

Tiesitkö, että jo kahden minuutin seisominen lisää reisilihasten aktiivisuutta 100%? Tällä on vaikutuksia muun muassa lihasten insuliiniherkkyyteen ja siten myös yleiseen terveydentilaan. Olisi suositeltavaa nousta ylös vähintään kerran tunnissa. Minäkin voisin siis nostaa pyllyni penkistä ja käydä keittiössä hakemassa vettä!

Olen tästä kirjoittanut aiemminkin ja tulen varmasti vielä monesti kirjoittamaan. Niin tärkeästä aiheesta on kyse! Uskon nimittäin, että suurin osa ihmisistä olisi pirteämpiä, energisempiä ja terveempiä, jos heidän arkensa olisi hieman aktiivisempaa.

En tarkoita tällä jokapäiväistä aktiivitreenaamista. Toki hikitreeni on erittäin hyvä osa aktiivista elämää. Nostaisin kuitenkin enemmän esille istumisen tauottamisen sekä hyötyliikunnan! Ai miksi? Jos istuu päivässä 8-10 tuntia perseellään, ei se tunnin treeni riitä kumoamaan istumisen haittavaikutuksia.

Työmatka1

Liikettä ja taukoja työpäivään

Työpäivän aikana olisi hyvä pitää useita lyhyitä taukoja sekä vähintään yksi pidempi. Jos pelkäät, että tämä vaikuttaa työtehoosi niin ällös huoli! Pienet tauot ja aaltoileva työnteko voivat jopa lisätä tehokkuuttasi. Ihmistä ei ole luotu keskittymään montaa tuntia putkeen. On ihan luonnollista, että aivot alkavat jossain kohtaa piiputtaa ja pään sisällä pyörii Simpsoneista tuttu symbaaleja yhteen hakkaava apina. Tällöin päädyt todennäköisesti selaamaan Facebookia tai pläräämään instafiidiä. Strategiset tauot puolestaan lataavat niin fyysisiä kuin henkisiäkin akkujasi ja voit jatkaa työskentelyäsi pirteämpänä!

  • Pienet tauot voit hyödyntää esimerkiksi taukojumppaliikkeiden tekemiseen. Dynaamiset venyttelyt ja keppijumppa ovat hyviä vaihtoehtoja. Voit joko keksiä omat liikkeet tai käydä hakemassa inspiraatiota Facebook-sivultani. Joka keskiviikko ilmestyy uusi kehonhuoltovinkki, joista osa toimii taukojumppaan kuin nenä päähän!
  • Myös kävely toimii hyvänä taukoliikuntana. Askelia voi kerätä pienissä pätkissä pitkin päivää. Esimerkiksi puheluita voi hyvin puhua seisten ja kävellen. Mieheni on tästä aika hyvä esimerkki: Hän käy puhelinpalaverin aikana kävelemässä portaita ylös ja alas. Runsaassa vedenjuonnissa on pari askeleita kerryttävää plussaa. Vettä nimittäin pääsee hakemaan monta kertaa työpöydän ääreen ja vessassa on rampattava tiuhaa tahtia. Riippuen ruokatauon pituudesta, voi silloinkin olla aikaa viiden minuutin kävelyhetkelle.
  • Vaihtele työskentelyasentoa. Jos sinulla on käytössä seisomatyöpiste, niin mahtavaa! Senkin kanssa on hyvä kuitenkin huomioida asennon staattisuus. Sekä istuminen että seisominen tuovat omankaltaisiaan haasteita, jos samassa asennossa vietetään pitkiä aikoja. Optimaalista olisikin siis vaihdella istumisen ja seisomisen välillä, oikaista välillä ryhtiä ja nostaa katsetta näytöstä sekä pitää ihan rehellisiä jaloittelutaukoja.

hyötyliikunta1

Hyvinvoivaksi hyötyliikunnalla

Myös hyötyliikunta on aktiivisuuden muoto, jonka puolesta liputan vahvasti: Mikäs sen parempaa, kuin saada hommat hoidettua ja samalla liikuttaa kroppaa! Hyötyliikunnan määrä ja laatu riippuu tietysti jonkin verran elämäntilanteesta. Varsinkin jos hyötyliikunnan tuomiin mahdollisuuksiin ei kiinnitä huomiota, jää päivittäinen askelmäärä usein himpun verran alakanttiin. Hyvänä tavoitteena voisi pitää perinteistä 10 000 askelta päivässä! Jos mahdollista, hyviä keinoja hyötyliikunnan lisäämiseen ovat esimerkiksi:

  • Kauppareissujen hoitaminen kävellen tai pyörällä. Bonuksena ostosten paino takaisin päin kulkiessa!
  • Työmatkaliikunta. Kun edes osan työmatkasta kulkee kävellen tai pyörällä, saa päivään yllättävän paljon lisäaskelia! Vaikka kulkisi työmatkansa julkisilla, voi jäädä bussista yhden pysäkin aiemmin pois, kiertää hieman pidempää reittiä työpaikan pihaan tai nousta metron liukuportaat kävellen ylös.
  • Luuttaaminen, imurointi, mattojen tamppaus, kaikki muukin siivoaminen. Do I need to say more?
  • Syksyisin marjastaminen ja sienestäminen on oivaa hyötyliikuntaa. Talvisin puolestaan lumityöt nostavat äkkiä aktiivisuutta jos sitä lunta sattuu joskus satamaan. Keväällä ja kesällä puutarhan hoito ja mansikoiden poimiminen kuuluvat hyötyliikunnan aateliin jos sattuu omistamaan puutarhan.
  • Jos liikettä ei meinaa muuten tulla, niin aina voi pitää pienen iltadiskon: Mieleistä musaa soimaan ja kaikki hullunkurisimmat tanssimoovit kehiin! Hieman normaalimpi tapa kerätä askeleensa kasaan on heittää pikkuinen rauhoittava iltakävely vielä päivän päätteeksi. Myös venytellessäsi olet aktiivisempi kuin pelkästään sohvalla maaten!

kävely1

Jo muutamalla tauolla työpäivän aikana ja hyötyliikunnan maltillisella lisäyksellä voit boostata vireystilaasi ja hyvinvointiasi uudelle tasolle! Kokeile viikon ajan lisätä muutama aktiivisuushetki päivääsi – Huomaatko eron?

Jos et muuta kokeile, niin kokeile ainakin iltadiskoa: Se on meidän perheen hitti!

Etureidet tuleen – 6 liikettä etureisien kasvattamiseen ja vahvistamiseen

Nykyajan pyllyvillityksen tiimellyksessä vinkkiä ja tutorialia muhkeamman berberin kasvattamiseen ilmestyy kuin sieniä sateella. Mitenkäs ne tyypit, joilla peba kyllä aktivoituu, mutta etureisien kanssa on haasteita?

Täällä ollaan, et ole yksin! Vaikka ehkä olemmekin vähemmistö naistreenaajista, sillä hyvin suuri osa erityisesti naisista kärsii niin kutsutusta etureisidominanssista. Tavallisesti etureisi aktivoituu hyvin ihan perusliikkeissä, kuten takakyykyssä, askelkyykyssä, pistoolikyykyssä, penkillenousuissa ja jopa maastavedossa. Jos kyseessä on vaikeus hermottaa ja tehdä työtä etureisillä, kannattaa soveltaa paremmin juuri etureiteen täsmäiskuna uppoavia liikkeitä, jotta etureidet saavat lisää voimaa ja pihviä!

Ennen kuin lähdet testailemaan liikkeitä, huomioi muutama seikka!

Nilkan liikkuvuus: Jos nilkkasi liike on selkeästi rajoittunut, etureiden aktivoituminen jää vajaaksi. Liikkuvuusvaje voi johtua esimerkiksi kireistä pohkeista, tiukoista jalkapohjista, rakenneviasta jalkapöydässä tai itse nilkkanivelen tiukkuudesta. Kokeile muutamaa mobilisaatioharjoitetta ja kireiden kohtien rullailua ennen treeniä.

Etureiden liikkuvuus: Jos etureidet ovat ihan tuhannen jumissa, ei niiden voi olettaakaan toimivan kovin optimaalisesti treenissä. Muistathan siis huoltaa etureisiäsi rullaamalla ja venyttelemällä!

Omat mittasuhteet: Toisilla etureisi tuntuu aktivoituvan automaattisesti, toisilla se taas on työn ja tuskan takana. Paljon etureiden työskentelystä määrittyy reisi-säärisuhteen perusteella. Jos sinulla on hyvin lyhyet sääret suhteessa reisiin, on luontevampaa kipata takapuoli taakse ja taittua kasaan esimerkiksi kyykyn aikana. Lyhyet reidet ja pitkät sääret on puolestaan luotu kyykkäämään, kun taas maastaveto voi tuottaa haasteita. Puolensa ja puolensa!

Sopivat painot: Jos etureisi on heikohko ja aktivoituu huonosti, ei sille ole järkevää lastata isoa kuormaa. Tällöin siirrät voimantuoton dominoiville lihaksille eikä etureisi pääse mukaan. Pyri sen sijaan pitämään paino kohtuullisena ja keskittymään voimakkaasti etureiden työskentelyyn.

Painopiste: Kun pyritään saamaan etureittä tekemään enemmän duunia, muista pitää päkiä ja pottuvarpaan tyvi liimattuna maahan! Voi jopa auttaa, jos oikeasti ajattelet työntäväsi itseäsi kyykystä ylös päkiöiden voimalla. Huomioithan, että kanta pysyy myös maassa.

Snapshot_69

Miksi etureisissä tulisi olla voimaa (ja kokoa)?

… Etureidet ovat suuri voimantuottaja esimerkiksi kyykyssä. Toisin sanoen, jos etureidet tekevät vain murto-osan siitä, mitä ne pystyisivät tekemään, kyykkysi on paljon heikompi kuin se voisi olla.
…Etureiden voima on tärkeää polven hyvinvoinnin kannalta. Vastus medialis eli etureiden sisin osa polven vieressä osallistuu vahvasti polven linjaukseen sekä tukee muun muassa suunnanmuutoksia sisältävissä lajeissa. Heikko vastus medialis = polvikipu.
…Etureiden ulko-osat tuovat muotoa alavartaloon. Tämä on tietysti makukysymys ja pinnallinen seikka, mutta voimakkaan etureiden kaareutuvat linjat hivelevät ainakin omaa silmää!

Omat haasteeni etureisien kanssa

Itselläni on ollut oikeastaan aina suuret haasteet etureiden aktivoinnissa. Jos  en asiaan kiinnitä huomiota, kaikki työ menee automaattisesti takareidelle ja nykyisin myös pakaralle. Mietin vuosia, että teenkö vain jotain väärin. Lopulta löytyi vasemmalta jalasta nilkan liikkuvuusongelma, joka johtuu jalkapöydän rakenneviasta. Tämä rajoittaa selkeästi etureiden työtä. Nykyisin teenkin aina nilkan mobilisoinnin ennen kyykkyliikkeitä ja käytössä on myös hyvät kyykkykengät. Parhaiten itselläni etureiden hermotukseen ovat toimineet videollakin esiintyvät side step up ja cyclist-kyykky. Myös etukyykky uppoaa kohtuullisilla painoilla kuin veitsi voihin! (Nyt en etukyykkyä tietenkään raskauden aikana tee).

Oheiselta videolta löydät selkeät vinkit 6 parhaaseen etureisiliikkeeseen, joiden avulla olen saanut jo jotain eloa etureisien puolelle!

Eivätkö etureidet ole sulle haaste, vaan ennemminkin tuo hanurin puoli? Tsekkaa blogissa aiemmin julkaistu pakarapostaussarja ja feel the burn!
Voimakas ja pyöreä pakara – Vinkit pakaran aktivointiin

Voimakas ja pyöreä pakara – MIKSI PAKAROISSA TÄYTYY OLLA VOIMAA?

Voimakas ja pyöreä pakara – Parhaat liikkeet pakaroille

Jäikö sulle jotain kysyttävää? Kysy! Mä vastailen mielelläni treeniaiheisiin kysymyksiin 🙂