Miksi huonoja tapoja on niin vaikea muuttaa? 4 vinkkiä parempaan muutokseen

Varmaan jokainen meistä on joskus yrittänyt muuttaa jotakin negatiiviseksi kokemaansa tapaa, mutta päätynyt lopulta takaisin aloituspisteeseen. Itse ainakin yritin noin 1001 kertaa vähentää kahvinjuontia vain huomatakseni, että hupsis taas meni pannullinen. Onneksi raskaus hoiti tämän vieroituksen puolestani, sillä muuten olisin edelleen tämän(kin) tapani orja.

Jokaisella nämä muutosta kaipaavat tavat ja niiden haitallisuuden kokemus ovat omanlaisiaan. Joku voi kokea iltaisin telkkarin katselun tai puhelimen selaamisen huonona tapanaan, koska se vaikuttaa negatiivisesti hänen yöuniinsa. Toinen taas kokee kyseiset aktiviteetit äärimmäisen rentouttavana toimintana ja nukahtaa sänkyyn kuin uppotukki.

Ihan ekana täytyy tietysti tunnistaa se oma huono tapa, jonka haluaisi muuttaa. Se harvemmin on kovin vaikeaa, sillä jokaisella on useimmiten ”se yksi pahe”. Voisi hyvin myös pohtia, onko tätä tapaa tarpeen muuttaa? Kai ihmisellä pahe jos toinenkin saa olla; Jos irtokarkit ovat se sun lempparijuttu maailmassa ja niitä menee sitten kerralla paljon, niin so be it. Tapa vaatii muutosta siinä kohtaa kun a) itse koet sen ongelmaksi b) siitä on sinulle merkittävää terveydellistä haittaa. En edes aloita tuosta mun entisestä kahvinkulutuksestani…

tapa

Tapa – miksi sen muuttaminen on niin vaikeaa?

Usein tapojen muuttamisen tiellä on muutama kompastuskivi, joihin koko muutos saattaa kosahtaa ennen kuin alkoikaan. Kun nämä seikat ottaa huomioon jo alussa, on tavan muuttaminen todennäköisesti huomattavasti helpompaa!

-Tunnista uskomukset tapojen taustalla – Ihmisillä on todella monia itselleenkin tunnistamattomia uskomuksia, jotka huomaamattamme ohjaavat ajatuksiamme ja toimintaamme. Tavan muuttamiseen kietoutunut uskomus voi koskea esimerkiksi tupakointia: Tupakoinnin lopettaminen on todella vaikeaa, tulee kamalat vieroitusoireet. En sitä paitsi koskaan ole tavannut ketään tupakoinnin onnistuneesti lopettanutta. Jos lähtötilanteessa ajatusmalli on tämä, ei siitä kovin pitkälle usein ponnisteta. Minkälaisia uskomuksia löydät itseltäsi, jotka voisivat haastaa tavanmuutosprosessiasi?

-Keskity lisäämään positiivista negatiivisen vähentämisen sijaan. Virheellisesti usein keskitytään karsimaan negatiivista, jolloin mielesi kuulee lähinnä ”en saa tehdä sitä” tai ”en saa syödä tätä”. Haluaisitko sinä tällaisesta jatkuvan tilanteen, pysyvän tavan? Ei se mitään, en minäkään. Kyse on siis tavoitteen asettelusta: Sen sijaan, että päätät en syö herkkuja voit muotoilla tavoitteen muotoon keskityn säännölliseen ateriarytmiin. Silloin saat lisää positiivista arkeesi, etkä vain vie jotain pois.

-Varaudu etukäteen. Muutokset ja sattumukset elämässä otettava huomioon jo tapamuutosta suunnitellessa. Jos tapahtuu X niin teen Y. Jos unohdan sen välipalan kotiin, käyn lounastauolla pikaisesti kaupassa. Jos yöunet jäävät vähiin, paikkaan tilannetta päikkäreillä. Jos liikunnalle ei näytä olevan aikaa, jään bussista aiemmalla pysäkillä ja kävelen portaat. Kun huomioit mahdolliset skenarioit jo etukäteen, kantaa tapojen muutos todennäköisemmin sen prässin läpi, jota elämäksikin kutsutaan. Siten olet varautunut tulevaan, eikä sormi mene suuhun yllättävässäkään tilanteessa.

-Anna tavan muuttamiselle aikaa. Tässä yksi täysin hypoteettinen (krhhmm) esimerkikki arjesta. Kun pieni (ihana!) vauva tulee taloon, voivat vanhempien tavat kauniisti sanottuna hieman levahtaa käsiin. Vaikka on jo vuosia harjannut hampaat aamuin illoin, meinaa tämäkin hyvä tapa unohtua elämänmullistuksen keskellä. Mietihän nyt tilannetta; Olet vuosia jankannut päähäsi hampaiden harjausta, mutta uuden tilanteen tullen se unohtuu.  Kuinka kauan oletkaan harjoittanut terveellisempiä elämäntapoja? Menee aikaa ennen kuin valinnat tulevat selkärangasta. Kun elämään tuodaan iso kasa uutta opeteltavaa, on suuri riski, että vanhatkin tavat alkavat rakoilla. Ota siis ihan rauhassa aikaa uuden tavan opetteluun, jotta ne olemassa olevat tavat pysyvät perässä!

tapa

Onko sinulla ”huonoa” tapaa, jonka haluaisit muuttaa? Mitä konkreettista voisit tehdä sen eteen jo tänään? 🙂

Lissää lukemista tavoista!

Perusta kuntoon – Mikä on sinun hyvinvointitapasi nro 1?
Tavoista ja tottumuksesta
Hyvinvointia huhtikuuhun – Uuden tavan opettelun ABC ja helppo keino tavoitteen seurantaan!

Ennemmin frekvenssi kuin intensiteetti

Onko fiksumpaa tehdä kerralla paljon ja harvemmin vai kerralla vähän ja useammin? Lähdetään purkamaan tätä arkielämän esimerkkien kautta!

Jos mietitään esimerkiksi hampaiden harjaamista näin alkuun. Suositus on kaksi minuuttia kaksi kertaa päivässä. Neljä minuuttia. Aikahan on oikeastaan naurettavan lyhyt! Kuitenkin se hampaiden harjaamisen voima tulee juuri siitä toistuvuudesta: Hampaat harjataan säntillisesti joka päivä, huvitti tai ei. Joskus voi pahimmassa väsyssä jäädä kerta väliin, mutta se ei todennäköisesti kaada päivittäin toistuvaa rutiinia.
Jos taas useampi kerta unohtuu, voimmekin pidemmällä aika välillä olla ongelmissa hammaskiven, reikien ja ientulehdusten kanssa. Sitä ei silti paikkaa tunnin tai edes seitsemän tunnin hampaidenpesumaraton: Jos emme tee säännöllistä pohjatyötä, satunnainen suurella intensiteetillä suoritettu teko ei saa aikaan erityisen suurta vaikutusta.

pexels-photo-65055

Sama pätee hampaidenpesun lisäksi myös siivoamiseen: Kuinka paljon helpompaa olisi viettää minuutti siellä ja minuutti täällä järjestellen paikkoja? Kun säännöllisesti eli tiheällä frekvenssillä toteuttaa hyviksi havaittuja tapoja, niistä pienistä (siivousvesi)puroista kertyy ajan mittaan suuri joki. Jos jonkin asian hoitaminen vie sinulta alle kaksi minuuttia, tee se heti! Siten sinun ei tarvitsekaan vääntää jostain yhtäkkiä puolta päivää aikaa koko talon suursiivoukselle.

fake-daylight-gobo-praca-notes-73988

Kuten blogin teemasta arvata saattaa, tämä koko postaus kulminoituu liikuntaan ja liikkeeseen. Samaa ideologiaa kun voi soveltaa myös treeniin. Ennemmin frekvenssi kuin intensiteetti. Ennemmin useammin kuin kovemmin. Tiesitkö, että voit hyvin liikkua vaikka ihan joka ikinen päivä, kunhan teet sen riittävän kevyesti? Meidän kehomme kaipaa liikettä joka päivä.
Jos mietitään tyypillistä työpäivää aktiivisella liikkujalla, joka on ihan peruspertti ja tekee perustoimistotyötä. Hän saattaa aamulla tai työpäivän jälkeen vetää 1-1,5h treenin. Loput päivästä kuluvat kuitenkin istuen persuksillaan työtuolilla, autossa, bussissa tai sohvalla. On huippujuttu, että peruspertti käy treenaamassa ja on sitä kautta aktiivinen. Kehon kannalta olisi kuitenkin vielä huipumpaa tauottaa hieman työpäivää kevyen liikkeen avulla. Muutama jumppaliike siellä, lonkankoukistajavenytys täällä, ehkä hieman töitä seisten? Minuutti liikettä siellä, toinen täällä.

Varsinaisessa treenaamisessa pätevät samat säännöt: Treeniä kannattaa ottaa mukaan hallittuina täsmäiskuina säännöllisesti. Siinäkin säännöllisyys ja kohtuullisuus tuottaa hedelmää. Jos pidät pitkiä taukoja treenien tai tuhoat joka treenissä lihaksen tuusan nuuskaksi, et todennäköisesti palaudu ja kehity kovin optimaalisesti. Toisin sanoen sinne hampaankoloon alkaa pikkuhiljaa muodostua sitä hammaskiveä.
Tiesitkö, että esimerkiksi lihaskasvun kannalta olisi optimaalista treenata samaa lihasryhmää (vähintään) kahdesti viikossa? Tällöin kertaärsykkeen määrä on pienempi, mutta viikkotasolla kuormitus saattaa olla jopa suurempaa. Frekvenssi eli treenaamisen tiheys on siis suurempi, mutta intensiteetti eli treenaamisen kuormittavuus on pienempi. Tällaisella harjoittelutyylillä vaikuttaisi olevan lihasmassan kasvatuksen lisäksi positiivisia vaikutuksia muun muassa voiman karttumiseen ja palautumiseen. Ennemmin frekvenssi kuin intensiteetti.

pexels-photo-373984
Kuvituskuvat: pexels.com

Tuleeko sulle mieleen muita asioita, joissa vähän, mutta useammin on parempi kuin paljon, mutta harvemmin? Mulle tuli ainakin mieleen opiskelu yhtenä hyvänä esimerkkinä. Sellainen kahdeksan tunnin pänttäysputki jättää päähän todennäköisesti enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia! Toki näissä jutuissa on monia tapoja, eikä ole oikeaa tai väärää olemassakaan.

Välillä on hyvä päästää irti

Paineista. Puristavasta tunteesta ja vanteesta pään ympärillä. Sitä voikin huomata, että elämä rullaa kyllä ympärillä, vaikkei siitä niin kovin paineilisikaan. Elämä voi alkaa jopa maistua astetta paremmalta.

DSC_1821

Ajatuksista ja tunteista. Sinä et ole yhtä kuin ajatuksesi ja tunteesi. Ne eivät määrittele sinua, vaan voit vapaasti päättää niiden kohtalosta.

Muiden odotuksista ja tarpeesta olla jotakin jollekin. Sinun ei tarvitse olla mitään tiettyä tai täyttää kenenkään odotuksia ja toivomuksia, mikäli ne ovat ristiriidassa sinun syvemmän kutsumuksesi kanssa.

Tavoitteista. Tiettyyn pisteeseen saakka tavoitteet ovat ihan jees juttu, mutta jos ne muuttuvat orjuuttaviksi ja omanarvon tunnetta heikentäviksi, on niistä aika luopua. Ainakin on hyvä tsekata tavoitteen realistisuus ja saavutettavuus.

Tavoista ja tottumuksista, jotka eivät enää palvele sinua. On turha toistaa itsellesi vahingollisia kaavoja. Kun niistä päästää irti, on tilaa uusille sinua huoltaville tavoille.

DSC_1825

Pakosta ja ”pitämisestä”. Sinun ei teoriassa ole pakko tehdä yhtään mitään. Mikään ei ole pakko. On tiettyjä asioita, joita on yleisesti ihan hyvä tehdä, kuten vaikka hampaiden pesu ja laskujen maksaminen, mutta pakollista on vain elämä ja kuolema. Ikuinen pitäisi-ajattelu ohjaa vain negatiiviseen ajatuskierteeseen, josta on vaikea päästä irti.

Peloista. Mitä hyvää pelot ja huolehtiminen ovat tuoneet elämääsi?
Itse pelkäsin kovasti, etten enää löydäkään motivaatiota liikkua. Että jäisin sohvaperunaksi. Linnoittautuisin kotiin ja eläisin Netflixille.
Pelko oli kuitenkin turhaa. Kun päästin ”pakosta” liikkua, aloin taas haluta liikkeelle. Vähän tanssimista siellä, reipasta kävelyä täällä, hyppelyä, venytyksiä, käsilläseisontaa. Sellaista liikettä, mitä ylirasittuneena ei jaksa. Silloin vain tule liikuttua spontaanisti.

DSC_1831

Leimoista ja menneisyyden mokista. Ne ovat ehkä osa sitä millainen sinä olet tänä päivänä, mutta ne eivät määrittele sinua. Kun päästää irti vanhoista töppäilyistä, on paljon helpompi hengittää.

Ennakkoluuloista ja -oletuksista. Kuinka paljon on järkeä tehdä päätelmiä tietämättä asiasta sen kummemmin? Mistä kaikesta voimmekaan jäädä paitsi ennakkoluulojemme takia? Elämästä tulee paljon jännempää ja vivahteikkaampaa kun hylkää turhat ennakkoluulot romukoppaan.

DSC_1836

Mistä sun voisi olla hyvä päästää irti tänään?

 

Hyvän aamun ainekset: Aamurutiinit

Herääminen ilman herätyskelloa. Hipsutus paljain jaloin hammaspesulle. Kasvojen pesu kylmällä vedellä, paljon lempparivoidetta ihoa kosteuttamaan. Vessasta lääkkeet mukaan keittiöön, ravintolisät kämmenelle ja kaikki ykkösellä alas. Joka aamu tämä tapahtuu samassa järjestyksessä.

En tiiä teistä, mutta itse olen erittäin rutiineja rakastava ihminen. On ihanaa, kun asiat menevät tietyllä kaavalla ja tietää mitä odottaa. Varsinkin jos rutiinit ovat hyvää oloa tuovia ja energisoivia! Tällä hetkellä elämäni on ollut aika vaihtelevaa ja paikoitellen kaoottista, joten aamujen rutinoiminen on ollut ihan pelastus. Ilman aamujen zen-hetkeäni olisin varmaan jo seonnut.

DSC_1853

Lisäravinnekulautuksen jälkeen on parin uutukaisen tavan vuoro. Nappaan suuhuni pari parapähkinää, jotka pureskelen hitaasti. Lisäksi sujautan suuhun lusikallisen pellavansiemenöljyä, jonka huuhdon alas vedellä. Näin saan heti päivän alkuun kivasti omega-3 rasvahappoja sekä seleeniä, jotka hyvin helposti jäävät hieman vähäisiksi. Jos jotain pitää muistaa tehdä, se kannattaa tehdä heti ekana aamulla. Eipä tarvitse murehtia myöhemmin päivällä!

Aamurutiinini ovat muuttuneet vuosien saatossa, mutta ydin on pysynyt samana: Kahvi. Aamuisin tulee saada kahvia, mielellään tummapaahtoista ja vahvaa reilulla kasvimaitolorauksella. Kahvin ajankohta sen sijaan on vaihdellut. Jos saan päättää, juon aamukahvini ennen aamupalaa sohvan nurkassa istuskellen. Välillä se täytyy pikaisesti hörppäistä seisaaltaan ennen bussiin kiiruhtamista, mutta useimmiten aikaa jää pienelle nautiskelulle. Usein luen myös blogeja, katson videoita tai juttelen rakkaan kanssa.

DSC_1860

Aamukahvin jälkeen on aamiaisen aika. Tämä vaihtelee vähän päivän sisällöstä riippuen, mutta useimmiten AP pitää sisällään joko smoothien, kananmuna-kasvissetin tai tuhdin puuron. Kaikki vaihtoehdot kuorrutetaan kasviksilla, hedelmillä tai marjoilla. Tärkeänä pidän tasapainoisuutta: Yhtään ravintoaineryhmää ei sorsita toisen kustannuksella, vaan kaikkea nautitaan kohtuudella.

Aamurutiinini olennaisin ydin ei muuten liity mitenkään syömiseen. Se kuuluu näin: Yöpuku vaihdetaan pois päältä vasta, kun on pakko lähteä ulos. Mukavuus ennen kaikkea!

DSC_1851

Miltä sun tyypillinen aamu näyttää? Miten alkaa hyvä päivä? 🙂