Herkuttelua arkeen – Porkkanakakkupuuro (G, M)

Juuri kun pääsin sanomasta, etten enää raasta kesäkurpitsaa puuroon, raastin sinne porkkanaa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään niukistelupuuro vaan aikamoinen herkku! Tämä puuro nimittäin maistuu porkkanakakulta tai vähintäänkin porkkanakakkutaikinalta.

Puuron salaisuus piilee porkkanan lisäksi makua tuovissa mausteissa – inkiväärissä, kanelissa, kardemummassa ja ripauksessa suolaa. Niissä ihan samaisissa kuin kippaisit mukaan herkulliseen porkkanakakkuun.

Avain pehmeääkin pehmeämpään koostumukseen löytyy mukaan vatkatuista kananmunista. Voi kuulostaa epäilyttävältä, mutta maistuu taivaalliselta. Kananmuna kypsyy sekoitellessa ja tuo mukanaan taikinamaisen rakenteen. Munattomat ihmiset (tää kuulosti niin paljon paremmalta mun päässä) voivat korvata kananmunat esimerkiksi hyvänmakuisella proteiinijauheella ja ripauksella psylliumia!

Kuten mun reseptit yleensäkin, on resepti luontaisesti vähemmän makea. That’s the way I like it! Makeanhimotukseen voi kuitenkin mainiosti lisäillä mukaan esimerkiksi hunajaa, superkypsää banskua tai taateleita.

Valmiina syömään? Vain muutama minuutti, niin tämä lautasellinen voi olla sun edessä!

Porkkanakakkupuuro

Porkkanakakkupuuro

1,5dl kaurahiutaleita
2 pientä porkkanaa
2dl kauramaitoa
2-3dl vettä
½tl kanelia, kardemummaa ja inkivääriä
ripaus suolaa
2 kananmunaa

Tarjoiluun maapähkinävoita ja marjoja

Mittaa kattilaan vesi ja kauramaito. Heitä sekaan kaurahiutaleet, raastettu porkkana ja mausteet. Keittele puuro jähmeäksi. Lisää tämän jälkeen joukkoon kananmunat reilusti vatkaten, kunnes kananmuna näyttää kypsyneeltä ja puuron koostumus taikinaiselta. Nauti esimerkiksi maapähkinävoin ja marjojen kanssa!

Ootko sä kokeillut kakkupuuroa ennen? Jos sulla on joku lemppari herkkupuuroresepti tai spesiaalit puuron päälliset, niin heitähän ihmeessä jakoon! 🙂

Lissee puuroa!

Tuorepuuron palikkamalli – Miten valmistaa taatusti herkullista tuorepuuroa?
Arkiaamuista luksusta: Mustikkapiirakkapuuro
Palauttava punttipuuro

Miksi tykkään aikaisista aamuista

Tehokkuuden tunne. Tämä taitaa olla se päällimmäinen syy! Tiedättekö sen fiiliksen, kun on aamukasiin mennessä saanut tehtyä jo vaikka mitä? Esimerkiksi tänään olen nauttinut rauhallisen aamupalan, tehnyt laskutuksen ja muita paperihommia sekä käynyt kävelyllä. Tällaisen aamun jälkeen on aina ihan supertehokas olo koko loppupäivän! Jos nukkuisin pitkään, jäisi tämä olotila saavuttamatta.

Aamuinen luovuus. Olen yleensä luovimmillani aamiaisen ja lounaan välissä. Kun siis kasvattaa tätä aikaikkunaa, ehtii tehdä enemmän luovuutta vaativia juttuja. Näihin kuuluvat muun muassa blogin päivittäminen, valokuvaaminen, reseptien ja postausten ideointi… Kirjoittaminen on ihanaa aamuisin, tuntuu että sanat vain pulppuavat näppäimistölle! Jos nukkuisin pitkään, jäisivät aamuni luovat tunnit vähäisemmiksi.

Hiljaisuus ja rauhoittuminen. Päivällä saattaa olla vaikka minkälaista menoa ja meininkiä, mutta pienen hetken aamustani haluan aina pyhittää rauhoittumiselle.Tämä ei mielestäni ole ristiriidassa tehokkuuden kanssa, sillä hiljaisuudesta nauttiminen ei välttämättä vie erityisemmin aikaa. Mielestäni on kiva olla hereillä kun muut nukkuvat, tehdä rauhassa omat aamurutiinit ja istuskella hetki kahvin kanssa. Meille on muodostunut tavaksi tehdä pieni aamumeditaatio ennen aamiaista. Se virittää kyllä mielen todella hyvin tulevaan päivään! Jos nukkuisin pitkään, jäisi tämä itselleni tärkeä hetki kokematta.

Mahdollisuudet. Aamuissa piilee aivan valtavasti potentiaalia: Päivästähän voi tulla vaikka kuinka mahtava! Koen päivästä menevän paljon hukkaan, jos vain pyörii sängyn pohjalla. Lisäksi olotila on itselläni ihan vetelä, jos joskus satun makoilemaan pidempään peiton alla. Haluan heti toteuttamaan päivän mahdollisuuksia ja tekemään siitä huikean! Jos nukkuisin pitkään, jäisi itselläni monta mahdollisuutta käyttämättä.

Aamupalan nautiskelu. En tiedä voinko kirjoittaa postaustakaan kertomatta aamupalarakkaudestani… Tykkään ihan älyttömästi laittaa aamupalan nätisti, ottaa kuvia, syödä rauhassa ja kiireettömästi, jutella rauhassa ennen päivän tohinoita, lipittää kahvia isosta mukista reippaalla kauramaidolla. Jos nukkuisin pitkään, jäisi tämä suuri nautinnon hetki kiireen jalkoihin.

Minkälaisista aamuista sinä tykkäät? 🙂

Palauttava punttipuuro – Puuroa smoothien muodossa

Edellisen postauksen kuvituksessa vilahti pari lasillista jotain mystistä herkkua, jonka sisällöstä kyselin teiltä arvauksia. Kyseessä ei ole perinteinen smoothie, vaikka ulkonäkönsä perusteella näin voisi kuvitellakin. Lasien sisällä nimittäin piilee ultimaalinen lihaksia ruokkiva, palauttava punttipuuro. Sopivassa suhteessa proteiinia, sekä niin hitaita kuin nopeitakin hiilihydraatteja kaurapuurosta ja banaaneista. Makua punttipuuro saa aminohapoista tai maustetusta heraproteiinista, makeutta taittamaan puolestaan valikoitui kirpeitä mustaherukoita!

Olemme nyt testailleet paria uutta proteiinilisää keittiössämme. Ensimmäinen on hieman hassulta kuulostava tuote, nimittäin kananmunanvalkuaisjauhe! Eli siis käytännössä kuivattua valkuaista jauhemuodossa. Heti pussin avattuani tiesin, että tämän proteiinin piilottaminen resepteihin tulisi olemaan vaikeaa – ellei jopa mahdotonta.

Huomio numero 1. Älä hengitä kun avaat proteiinipussin. Haju on kerrassaan kamala. Vähän semmoinen käyneen kananmunan tunkkainen lemahdus. Yhh.
Huomio numero 2. Älä maista proteiinia pelkiltään. Big mistake! Maku on tosi suolainen ja hyvin samantapainen kuin haju. Yhh.
Huomio numero 3.Valkuaisjauhe ei sekoitu nesteeseen tai puuroon ihan vain kevyesti sekoittamalla, vaan jää mielenkiintoisiksi suolaisiksi paakuiksi. Sheikkerissä se puolestaan vaahtoutuu lähes valkuaisvaahdoksi. Koostumus siis täysi kymppi. Not.
Huomio numero 4.  2 kilon säkillinen pahanhajuista ja -makuista kananmunanvalkuaisproteiinia on aika paljon. Se tulisi saada jotenkin käytettyä.

Miksi sitten ylipäänsä ostin valkuaisproteiinia? Kananmunan proteiinikoostumus on erinomainen, sillä se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Se myös imeytyy helposti, sillä se ei sisällä juurikaan kuituja, hiilihydraatteja tai rasvaa. Ja onhan se kiva kokeilla välillä muutakin kuin riisiproteiinia! En myöskään periaatesyistä halua heittää kananmunien keltuaisia pois, joten valkuaisjauhe ratkaisee tämänkin ongelman.

Jos en välttämättä makunsa puolesta suosittelisi valkuaisjauhetta, niin käyttämästäni BCAA:sta eli haaraketjuisista aminohapoista voisin ehdottomasti vinkata. Bulk Powdersilta tilattu BCAA mixed berryn makuisena on tosi raikasta, tosin melko makeaa kuten keinomakeutetuilla tuotteilla on tapana. Se tuokin tähän reseptiin kivasti marjaisuutta sekä peittää valkuaisjauheen hassun ominaismaun! Onhan sillä myös ravitsemuksellinen merkitys reseptissä: Haaraketjuisia aminohappoja on erityisesti lihasten proteiineissa, joten niiden voisi ainakin teoreettisesti olettaa edistävän palautumista ja säilyttävän tai jopa kasvattavan lihasmassaa! Tämä siis pätee yhdistettynä lihasten kasvattamiseen tähtäävään treeniin, pelkillä rakennusaineilla ei pitkälle pötkitä.
Jos et (ymmärrettävästä syystä) halua hankkia valkuaisjauhetta, voit korvata sekä valkuaisjauheen että reseptissä käytetyn BCAA:n jollakin marjan makuisella heraproteiinijauheella! 

Näistä lähtökohdista sai siis alkunsa punttipuuro. Jollain tavalla piti peittää sekä haju, maku että kökkö koostumus. Koostumusongelma ratkesi muuten miehen erikoisella ehdotuksella: heitetään kaikki blenderissä sekaisin! Ongelmasta tulikin lopulta koko reseptin ydin, sillä puuron rakenteesta tuli mielettömän kuohkea ja pehmeä. Tässä siis lopputulos, kirpeän makea ja pehmoinen punttipuuro, kaikille teille kuntosalihirmuille!

Punttipuuro (2lle)

2dl kaurahiutaleita
4dl vettä
1 banaani
loraus kauramaitoa
½tl kanelia
1/4tl kardemummaa
1 annos valkuaisjauhetta (TAI 1 annos maustettua heraproteiinia)
1 mitallinen BCAA marjan makuisena 
100-200g mustaherukoita

Kypsennä kaurapuuro mikrossa, anna jäähtyä.
Heitä blenderiin jäähtynyt puuro, banaani, mausteet ja loraus kauramaitoa.
Blenderöi tasaiseksi.
Lisää joukkoon valkuaisjauhe + BCAA tai heraproteiini.
Blenderöi jälleen.
Lisää vielä mustaherukat ja soseuta tasaiseksi.
Kaada puuro tarjoiluastioihin ja kuorruta lisukkeilla.
Voit melkein tuntea kuinka haba kasvaa!

Lienee turha erikseen korostaa, että olen taas innostunut enemmän salilla treenaamisesta, hahah. Kiinnostavatko teitä tällaiset proteiinilisiin tai lisäravinnepuoleen liittyvät postaukset? Lupaan kyllä että myös ihan normaaleja ruokia on jatkossakin tulossa blogiin. Lupaan myös, että seuraava resepti ei koske millään tavalla puuroa…
Oletko kokeillut valkuaisjauhetta? Tai BCAA:ta? Kerro mulle sun kokemukset! 🙂

Kuidukas lusikoitava smuutti

 
Mikä erottaa smoothien ja tuorepuuron?
Paha kysymys tosiaan.
Ehkä tällainen tasakoosteinen menee vielä smoothiesta,
kökkäreinen on sitten puuroa.
Joo niin sen on mentävä.
Tai no makuasia. Päätä itte!
 
 
Tämä raikas välipala syntyi hetken mielijohteesta puolityhjän jääkaapin antimista.
Piti saada jotain ruokaa massuun että selviää kauppaan ostamaan lisää ruokaa!
 
Paksun ja täyteläisen rakenteen taustalla piilee kaurahiutaleiden, banaanin ja soijajogurtin liitto.
Marjojen raikkaus puolestaan pelastaa smoothien liialliselta tunkkaisuudelta.
Huiman kuituisuutensa lisäksi tämä smuutti maistuu myös erityisen makoisalta.
Kuitua tulee kaurahiutaleiden lisäksi myös psylliumista ja auringonkukansiemenistä.
Kuidusta olenkin kirjoitellut erikseen täällä!
 
 
Kuidukas smuutti
1dl kaurahiutaleita
150g maustamatonta soijajogurttia
1 banaani
150g pakastemarjasekoitusta
2rkl auringonkukansiemeniä
½rkl psylliumkuitua (ei välttämätön)
½dl mantelimaitoa
 
Pyöräytä kaikki ainekset sekaisin joko sauvasekoittimella tai blenderissä.
Nauti kylmänä!

 
Välipala oli juuri sopivan kokoinen sellaiseen iltapäivänälkään!
Ja ainakin oma masuni hyrrää tyytyväisenä 🙂
Tykkään tuosta kauran tuomasta viljaisasta mausta ja tietystä tuhtiudesta.
Tykästyin myös noihin auringonkukansiemeniin, pieni pähkinäinen makuvivahde ei ole koskaan haitaksi smoothiessa!
Todellinen napakymppi syksyiseen sunnuntaihin, etten sanoisi.
Erityisen hyvää oli vaniljaisen teen kera nautittuna 😉

 
Mitä rentouttavinta sunnuntaita juuri sinulle!

Säästäväinen syyskuu

 
Olen tässä kaikessa hiljaisuudessa aloitellut säästäväisen syyskuun.
Tai no säästäväisemmän.
Ja tarkoitan nyt nimenomaan ruokakuluja, ne kun ovat itselleni suuri menoerä.
Tämän kuun ajan tarkkailen vähän enemmän mihin sitä rahaa uppoaa, vertailen kilohintoja, jätän turhimpia asioita ostamatta.
Nälässä ei tosiaan kituutella, syödä pitää jotta jaksaa.
Vähän niitä turhia kuluja vain karsitaan.
Kerään kuitit myös talteen ja kirjaan ylös loppusumman kuukauden päätteeksi.
Siitä seuraa sitten viiltävää analyysiä myöhemmin 😉
 
Olen jo nyt tehnyt huomion, että kyllä se menojen tarkkailu automaattisesti pienentää kulutusta.
En minä ainakaan ehdoin tahdoin halua kirjata ylös kuluttaneeni monen monta euroa viikossa pelkkään kahviin.
Ainejärjestön huoneella voipi keitellä perushyvät suodatinkahvit!
Ei mitään gourmeeta mutta kelpaa.
 
Olen tietysti myös hyödyntänyt opiskelijahintaista ruokailua aina kun olen voinut.
Salaattilinjaston lounas maksaa 2,60€.
Eli kahden ison kahvin verran. Lounaasta.
Not bad!
 
 
 
Tosiaan kalliiden tuotteiden käyttöä pyrin rajoittamaan tai ostan niitä vain alennuksesta.
Onni on iso pakastin <3
Sinne sujahtavat niin alennuslihat kuin isukin poimimat mustikat.
Lisäksi kasviproteiininlähteiden, kuten linssien, papujen ja tofun lisääminen säästää niin kukkaroa kuin ympäristöäkin. Kananmunatkaan eivät ole kalliita.
Mikäli haluaa leikkeleitä, niitäkin löytää usein -30% tarralla varustettuna
 ja kolmen/neljän päivän käyttöajalla.
Myös esimerkiksi pähkinöitä kulutan hippusen aiempaa vähemmän
 ja ostan sieltä mistä halvimmalla saa!
Pirkan cashewpähkinät pikkupusseissa taitavat olla sieltä edullisimmasta päästä.
Myöskin auringonkukansiemenet ovat halpoja.
 
Lisäksi kauden kasvisten suosiminen on vain plussaa.
Tällä hetkellä kannattaa satsata juureksiin, kaaliin ja kotimaisiin omppuihin!
Sekä tietty voi painella metsään poimimaan niitä vihoviimeisiä marjoja 🙂
Kaurapuurolla muuten paikkaa kätevästi aamu- ja iltapalan pilkkahintaan.
Itse tekemällä saa myös halvalla leipää, mikäli jaksaa nähdä vaivaa ja uhrata aikaa.
Pakastekasvisten kilohintoja kannattaa myös syynätä:
Toisinaan ne tulevat jopa kalliimmiksi kuin tuoreet vastineensa!
 
Onko kenelläkään muulla menossa säästökuukausi?
Mikä on sinun lempparisäästövinkkisi? 🙂

Testing: Puuron tuunausta

 
Edellisessä postauksessa vilahtikin jo puuron päällä paria erilaista jauhetta.
Nämä ovat kyllä olleet käytössä jo melko pitkään, kuitupussi onkin melkein tyhjä jo!
Vaikka en lähtökohtaisesti enää kannata mitään ylimääräisiä lisukkeita,
nämä tuotteet olen todennut toimiviksi.

 
Ensimmäisenä Puhdistamon suklaanmakuinen riisiproteiinijauhe.
Käytän protskujauhetta juurikin puuron joukossa.
Ateria pitää paremmin nälkää kun mukana on jonkin verran proteiinia, sehän on selvä.
En kuitenkaan viitsisi syödä kananmunia tai lihaa määräänsä enempää.
Maitotuotteet puolestaan eivät itselleni passaa, vaikka raejuusto puuron kanssa olisikin superhyvää.
 
Proteiinijauhe on tähän oikein hyvä ratkaisu!
Kasviperäisenä tuotteena se sopii myös vegaaneille tai muuten eläinkunnan tuotteita välttäville.
Pakkauksen mukaisessa annoksessa (1dl=50g) on proteiinia huimat 35g.
Itselleni tuo määrä on hieman turhan suuri, joten olen napannut jauhetta puoli desiä kerralla.
Tällöin yhden annoksen hinnaksi tulee 1,33€.
Tämä ei mielestäni ole paha ollenkaan 🙂
 
Proteiinijauhe sisältää luomu riisiproteiinin lisäksi riisinlesejauhetta, raakakaakaojauhetta, kaakaouutetta, merisuolaa ja steviaa.
Steviasta huolimatta jauhe ei ole turhan makea, mikä on vain hyvä asia!
Puuron lisäksi tuo protskujauhe sopii mainiosti myös pannukakkuihin.
Pieni lisämakeus ja jauheen sisältämät kuidut eivät ole koskaan haitaksi pannareissa 😉

 
Toinen pussukka pitää sisällään mega-annoksen kuitua.
Kuidukkaiden ainesosien yhdistäminen marjaisaan rouheeseen, ei huono idea.
Tuote siis sisältää pellavansiemenrouhetta sekä psylliumkuitua.
Erityisesti psylliumin olen todennut olevan masulleni oikein mieluisaa!
 
Marjaisaa makuvivahdetta tosin olisin kaivannut enemmänkin.
Marjoja on kuitenkin vain 8% joten eipä niiden voi olettaakaan hirmuisesti sieltä maistuvan.
Monipuolisesti oli joukkoon ympätty jänniäkin marjoja, kuten lakkaa ja tyrniä.
 
Puurossa olen tosiaan tätäkin käyttänyt, ruokalusikallisen kerrallaan.
Varsinkin riisihiutalepuuroon tämä tuo sen kaivatun puuromaisuuden.
Psyllium nimittäin muodostaa geeliytyessään vähän samanlaista limaa kuin kaurapuurossa 🙂
Tosin olen sitä mieltä että käyttö kannattaa aloittaa vähän pienemmistä määristä, ehkä puolesta ruokalusikallisesta kerran päivässä.
Siitä voi sitten totuttelun jälkeen kasvattaa annosta kokonaiseen lusikalliseen
 ja lisätä ehkä toisellekin aterialle.
Tottumaton masu voi mennä yllättävästä kuidun lisäyksestä ihan jumiin ja sitten ei ole kellään kivaa.

 
Tällä hetkelle siis teen puuron normaalisti valmiiksi ennen kuin sekoitan jauheet joukkoon.
Olen muuten taas palannut mikropuuron pariin.
Helppoa, nopeaa ja ennen kaikkea tulee vähemmän tiskiä.
 
Valmiiseen puuroon kannattaa protskun ja kuidun lisäyksen ohessa lisätä myös vähän nestettä,
kuten jonkin sortin maitoa (kasvista tai ihan lehmästä).
Kuidut nimittäin imevät nestettä aika hanakasti, jolloin tuloksena on tönkköpuuroa.
Välillä jytäkämpikin puuro toki maistuu, mutta viime aikoina olen itse kallistunut enemmän vellimäiseen suuntaan!
 
Eli puuro-ohje tiivistettynä:
Valmista puuro.
Mittaa joukkoon protskujauhe & kuituseos.
Lisää loraus jotain nestettä.
Sekoita.
Päällystä millä haluat.
Nauti.
 
 
Semmoista tällä kertaa!
Pidän varmaan viikonlopun blogivapaana,
sillä ensi viikolla opinnot jysähtävät käyntiin.
Tähän yhdistettynä työt, harrastukset ja ihmissuhteet.
Voi tulla mielenkiintoinen yhtälö.
 
Ovatko tuotteet muuten teille tuttuja?

Ihmiskoe osa2: Paluu perinteiseen

 
Katsokaa nyt tuota!
Eikö näytäkin hyvältä ihan sellaisenaan?
Pehmeää, samettista, masua hellivää…
…kaurapuuroa!
Huomaa että olen ollut ihan liian kauan kaurapuuropuutteessa.
 
Ihmiskoe jatkuu menestyksekkäästi.
Välissä oli tosin eräs vähän epäonnisempi kokeilu tattarin parissa.
Eipä tarvitse sitäkään enää kokeilla.
Voin kuitenkin ilokseni ilmoittaa että kaura tekee come backin meikäläisen ruokailuihin!
 

 
Kaura on monin tavoin hyvä ruoka-aine.
Se sisältää reippaasti liukoisia, masuystävällisiä kuituja.
Hyviä rasvahappojakin mahtuu mukaan.
Hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka siivittävät treenit uusiin ulottuvuuksiin!
Proteiiniakin löytyy jonkin verran.
Kaurapuurossa on myös oma tunnusmainen makunsa ja tuoksunsa.
Maku on kuitenkin sen verran mieto, että siihen voi yhdistellä mitä lisukkeita tahansa.
Rakenne on muutenkin aivan omaa luokkaansa, juuri geeliytyvän kuidun vuoksi.
Pehmoinen koostumus yhdistettynä makoisiin marjoihin ja rouskuviin pähkinöihin
= täydellinen aamu-väli-ilta-whatever-pala!
 
Ja toki se on halpaa, oikeaa opiskelijaruokaa!

 
Ihan joka päivä en kauraa uskalla vielä syödä.
Jospa vuorottelisin jonkin aikaa riisihiutalepuuron kanssa, aina kaurapäiviä pikkuhiljaa lisäten?
Täytyy seurata masun vointia ja mikäli allergiaoireet palaavat,
 saan taas sanoa haikeat heipat kauralle.
Lienee sanomattakin selvää, että olen todella innoissani!
Peruspuuro on vain niin hyvää.
Lisäksi kaurahiutaleet sekä kaurajauhot mahdollistavat ihan uusien leipomusten kehittelyn.
Kaurasta kun tulee paljon parempi rakenne kuin vaikkapa riisijauhosta 🙂

 
Yritän nyt olla intoilematta liikaa.
Mutta se on kovin vaikeaa!
Tämä on suuri helpotus sekä opiskelijabudjettiin että reissuilla syömiseen.
Kaurahiutaleita kun löytyy kaikkialta 😉
 
Mikä on teidän lempparijuttunne kaurassa?
Onko jotain kauraisia reseptejä joita pitäisi ehdottomasti kokeilla? 🙂

Täyteläinen raakapuuro

 
 

 
Eräänä päivänä kävi niin, että kokeilin ihanaa raakapuuroa.
Idea muhi jossain aivojen takalohkossa kehittyen pikkuhiljaa oikeaksi reseptiksi.
Innoituksen tähän herkkupuuroon sain mistäpä muualtakaan kuin instagrammista,
tuolta purkkipuurojen luvatusta maasta.
 
On mielestäni kiehtovaa, miten monin eri tavoin puuronkin voi luoda.
Raakana, kypsänä, kylmänä, kuumana.
Lisäisinkö tänään joukkoon pähkinöitä vai siemeniä?
Marjoja vai banaania?
Kaikkia!
 
Tämän raakapuuron kermaisuuden salaisuus piilee cashewpähkinöissä.
Raakakakuissakin käytetty suikeroinen pähkinä muuttuu liotuksen aikana pehmoiseksi ja helposti soseutettavaksi.
Koostumus on ihanan pehmeä, taikinainen.
Kun pähkinöistä puristettu täyteläisyys yhdistetään banaanin makeuteen,
saadaan aikaan makuhermoille vastustamaton yhdistelmä!
Pähkinäiseen makuun oman lisävivahteensa tuovat liotetut hirssisuurimot.
Hirssistä saa myös lisää ruokaisuutta puuroon!
Mikäli hirssi viljana ei ole sinulle tuttu, luethan aiemman kirjoitukseni täältä!
 
 
Lisukkeeksi käyvät ihanan raikkaat marjat, hedelmät, kaakaonibsit, siemenet, mulperit…
Mitä vain keksitkin!
Ei päivääkään ilman puuroa, vai mitä? 😉
 

 
Täyteläinen raakapuuro (2 pientä annosta)
1dl hirssisuurimoita
1dl cashewpähkinöitä
vettä liotukseen
 
2 kypsää banaania
½tl kanelia
 
Laita hirssisuurimot ja cashewpähkinät lillumaan reippaaseen määrään kylmää vettä.
Anna liota yön yli tai vähintään neljä tuntia.
 
Kaada liotusvesi pois.
Huuhtele sekä pähkinät että suurimot runsaalla vedellä.
Siirrä blenderiin kera banaanien ja kanelin.
Soseuta tasaiseksi puuroksi.
Siirrä nätteihin lasipurkkeihin tai ihan vaikka lautasille.
Koristele ja nauti!

 
Älä anna pieneltä vaikuttavan annoskoon hämätä:
Puuro on todella täyttävää!
Jopa tällaisen ruokamonsterin mielestä.
Tämä täyttävyys johtunee suuresta pähkinöiden määrästä.
Mitään hirmuisen kevyttä herkkuahan tämä ei ole.
Mutta ei kaiken tarvitsekaan olla.
 
Puuro säilyy hyvin jääkaapissa, joten sitä voi halutessaan tehdä suuremmankin annoksen kerralla.
Purkkipuuro kulkee myös kätevästi mukana,
 joten nälän yllättäessä voi hämmentää ystäviä ylisöpöllä välipalapurnukalla.
Ja hei, tämähän on ihan täydellinen eväs luennoille!
Näin tulevaa syksyä ajatellen.
 
Erityisen hyvä välipala tämä oli ennen töitä!
Jaksoi hyvin pomppia ja heilua energisenä,
ilman että mahassa kuitenkaan tuntui liian täydeltä.
Sama pätee ennen mitä tahansa liikunnallista aktiviteettia 🙂
Tein vielä tuohon toiseen annokseen lisätwistin sekoittamalla joukkoon suklaanmakuista riisiproteiinijauhetta.
Nammm, maistui ihan suklaataikinalta!
 
 
Oletteko kokeilleet raakapuuroja?
Onko suosikkireseptiä jota minun tulisi ehdottomasti kokeilla? 🙂

Ihmiskoe osa1: Hirssipuuro

 
Päätin tässä tovi sitten aloittaa pienimuotoisen ihmiskokeen.
Operaatio ”Testataan miten masu reagoi viljoihin”.
Tässä siis kokeilu numero yksi.
 
Ihan niin hurjaksi en heti suorilta käsin lähtenyt, että olisin kotimaisia viljoja kokeillut.
Niistä olen aikoinani saanut niin vahvoja reaktioita.
Lisäksi verikokeissa on tosiaan pyörinyt vasta-aineita kaikkiin kotimaisiin viljoihin.
Toisin sanoen olen siis allerginen.
Tämä voi olla ohi menevää tai pysyvä tila.
Täytyy siis kokeilla mitä viljatuotteita voin syödä ja missä määrin.
 
 
Päätin aloittaa kokeiluni hirssillä.
Hirssi on luontaisesti gluteeniton viljakasvi,
joten se sopii mainiosti keliaakikoille ja useimmille vilja-allergisille.
 
Hirssi on melkoisen proteiinipitoista:
Sata grammaa hirssiä sisältää 11g proteiinia.
Lisäksi hirssistä saa arvokkaita mineraaleja, kuten sinkkiä, magnesiumia ja rautaa.
Myös B-vitamiineja löytyy kattava määrä!
 
Ostin tällä kertaa tuollaisia kokonaisia, kuorittuja hirssisuurimoita.
Rouheisemman puuron lisäksi houkutteli hinta.
Suurimot ovat nimittäin huomattavasti halvempia kuin hiutaleet.
 
Hirssiä voi syödä sellaisenaan lisukkeena tai keitellä allekirjoittaneen tapaan puuroksi.
Makuun tottumattomalle hirssi voi maistua, noh, järjettömän puisevalle.
Seuraavaksi ajattelinkin jakaa minun puuroreseptini ja muutaman niksin maistuvampaan puuroon!
 
 
Hirssipuuro (3 annosta)
2dl hirssisuurimoita
4dl mantelimaitoa
4dl + 2dl vettä
suolaa

 
Huuhtele suurimot siivilässä huolellisesti ensin kylmällä ja sitten kuumalla vedellä.
Jatka kuumalla vedellä huuhtelua niin kauan, että huuhteluvesi on kirkasta.
 
Mittaa tilavaan kattilaan 4dl mantelimaitoa ja 4dl vettä.
Lisää joukkoon huuhdellut suurimot ja suola.
Keittele niin kauan että kaikki neste on imeytynyt.
Tähän menee noin puolisen tuntia.
 
Tässä vaiheessa suurimot ovat vielä irtonaisia ja olisivat käyttökelpoisia lisukkeeksi.
Jos kuitenkin haluat puuroa, lisää joukkoon vielä 2dl vettä.
Hauduttele miedolla lämmöllä kunnes suurimot puuroutuvat.
Yhteensä puuron keittoon kannattaa varata noin 45 minuuttia.

 
Tarjoile lempparilisukkeidesi kanssa!
Esimerkiksi mangososetta, soijajogurttia, mansikoita, pähkinöitä, siemeniä…
Vaihtoehtojahan on vaikka kuinka!
Mielestäni erityisesti siemenet sopivat todella hyvin täydentämään puuron
maanläheistä ja pähkinäistä makua.
Halutessaan voi puuron ravinteikkuutta täydentää esimerkiksi riisiproteiinijauheella ja psylliumkuidulla!
 
Lisäksi muutama yleinen totuus:
Banaani + puuro = nam
Kaakaojauhe + hirssipuuro = Vähän kuin suklaamannapuuro
 
 
 
Eli tosiaan, miten saa hirssipuuron maistumaan?
 
1. Lisää suurimot kylmään veteen.
Paketin kyljessä on ohje lisukesuurimoihin ja tällöin suurimot
lisätäänkin kiehuvaan nesteeseen.
Puuroutumisen kannalta on kuitenkin parempi, että suurimot saavat olla mukana alusta asti!
 
2. Käytä pohjalla riittävästi kasvimaitoa.
Tämä luo mausta vähän kermaisemman.
Voit halutessasi käyttää myös riisimaitoa, soijamaitoa tai kauramaitoa.
 
3. Muista suola.
Jostain syystä tämä ei maistu miltään ilman suolaa.
Paitsi puulta.
 
4. Mausta makusi mukaan.
Itse tykkään lisäillä kanelia ja kardemummaa tai vaniljaa.
 
5. Lisukkeet tekevät lopputuloksen!
Katso vaikka herkkulistaa yläpuolella 😉
 
6. Jäähtynyt hirssipuuro jähmettyy todella tönköksi.
Jopa niin paksuksi että minä, tönkköpuurojen rakastaja, joudun vähän ohentamaan aamupalaani.
Parhaiten tämä onnistuu jollakin maidolla.
 
7. Toisaalta jäähtynyt puuro on herkullista sellaisenaankin!
Kun joukkoon sekoittelee mieleisiään hedelmiä, marjasosetta ja chiahyytelöä, on kasassa raikas ja vähän erilainen puuro.
 

 
Ja kuten näkyy, valmiiksi keitetty ja purkitettu puuro on kätevä napata jääkaapista mukaan
 ja lämmittää aamiaiseksi työpaikalla.
Siitä voisikin sitten keskustella, että onko järkevää syödä ja tehdä töitä samanaikaisesti.
 
Sitten ehkä koko postauksen pointtiin:
Mitä The Masu sanoi?
Ei kipua, ei turpoilua.
Ei oksetusta eikä epämääräistä huonoa oloa.
Ei myöskään iho-oireita tai nivelkipuja.
 
Ihanaa jos saan rikastuttaa ruokavaliotani taas yhdellä ruoka-aineella.
En kuitenkaan uskalla päivittäin ruveta syömään hirssiä, ettei nyt vain liiallisista määristä seuraisi mitään katastrofia. Keittelen varmaan tuollaisen kattilallisen silloin tällöin ja syön niin kauan kuin siitä riittää. Sitten taas taukoa.
 Tuohan tuo kuitenkin mukavaa vaihtelua ainaiseen riisipuuroon 🙂
Ihmiskoe siis jatkukoon hyvällä menestyksellä!
 
Ja loppukevennys: Meinasin varmaan jokaisella kerralla kirjoittaa hissipuuro.