Terveellisempää herkuttelua: Laku-suklaapallerot (G, M, V)

Mulla on yleensä aina (varsinkin herkkuja koskevien) reseptien taustalla jokin tarina. Mistä idea lähti, jotain symboliikkaa tai minkälaista makua hain. En tiedä mistä tämä tapa on iskostunut, mutta tuntuisi hassulta vain lätkäistä tähän resepti. Haluaisin, että pystyisitte ruudun läpi vähän jo haistamaan, maistamaan ja aistimaan valmiin lopputuloksen!

Näiden tarina ois suunnilleen tämä: Teki mieli suklaata, en jaksanut kävellä kauppaan, kaapista löytyi kaakaojauhetta, taateleita ja manteleita. Kesken palleroiden pyörittelyn silmiini sattui lakritsijauhepurkki ja hetken mielijohteesta heitin sitäkin mukaan. Tämä mielijohde sattui olemaan varsin herkullinen ja nosti peruspallerot uudelle tasolle!

Lakritsi syventää palleroiden kaakaoista makua ja tuo mielestäni sellaisen ”tumman” vivahteen. Maku on täyteläinen, tummasuklainen ja täydellinen synkkään syysiltaan, jossa tuoksuu jo talvi.

Täyteläiset laku-suklaapallerot

200g (pussillinen) pehmeitä taateleita
150g kuorellisia manteleita
2rkl tummaa kaakaojauhetta
1rkl lakritsijauhetta

Jauha ainekset tasaisehkoksi sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Mantelit saavat jäädä rouheisiksi, jolloin palleroihin tulee hieman purutuntumaa. Pyörittele taikinasta 12 palloa. Muista lopuksi nuolla sormet!

Nautiskele heti tai huomenna, yksin tai yhdessä. Parhautta kahvin tai kaakaon kanssa!

Täytyy sanoa, että tuntui superhyvältä kokkailla taas näitä terveysherkkuja! Mulle tulee aina tosi hyvä fiilis (kiireettömästä) keittiössä hääräilystä, eikä näihin mennyt edes kovin kauan aikaa. Täytyy siis useammin toteuttaa itseään kokkailun merkeissä! Sitä paitsi pieni herkuttelu piristää näin pimenevän syksyn keskellä 🙂

Lissää herkkusia:

Sitruuna-lakupallerot
Kaura-omenapaistos
Terveellinen snickers

Herkkupäivä vai ei? Miten usein voi herkutella?

Tämä kysymys pompahtaa usein esiin lehtien sivuilla ja keskustelupalstoilla. Miten usein voi heittää herkkua napaan, jos haluaa olla terve, hyvinvoiva ja hyvässä kunnossa? Tähän kysymykseen ei ole oikeaa vastausta, mielipiteitä sen sijaan tuhansittain. Mielipiteet jakautuvat useimmiten näihin kahteen kuppikuntaan: Syödään silloin kun mieli tekee vs sovittuna herkkupäivänä.

Herkkupäivä vai vähän silloin tällöin?

Herkkupäiviin liittyy monesti se sellainen rajoitusefekti: Kun rajaa herkuttelun tiettyyn päivään, se tarkoittaa että muina päivinä ei saa. Sekös on aivoille omiaan lisäämään mielitekoja, sillä kaikki kielletty houkuttelee hitsisti enemmän kuin sallittu. Tämä johtaa usein paitsi herkkuhimoihin viikolla, myös suurempaan irttarisäkkiin tai sipsipussiin viikonloppuna. Isompi kerta-annos taas johtaa useammin morkkiksiin ja niiden tuomalla ahdistuksella selätetään taas alkuviikon herkutteluhimot.

Jos sen sijaan, että patoaisi herkuttelufiilistään viikonloppuun, söisikin juuri sen eniten mieltä kutkuttelevan herkun just nyt? Annoskoko on todennäköisesti maltillisempi ja herkkua ei enää tee mieli. Tämä tosin edellyttää, että ateriarytmi ja ruokailuiden energiamäärä ovat pääpiirteittäin kohdallaan. Jos nimittäin lähtee energiavajeisena mutustelemaan jätskiä suoraan purkista, voi olla aika varma lopputuloksesta: Syöminen ei lopu, ennen kuin pohja näkyy. Riittävä syöminen on muutenkin avain paitsi painonhallintaan, myös syömisen intuitiivisuuteen ja kehon nälkäviestien oikeaan tulkintaan.

Kumpi on parempi tapa? Tämäkin riippuu ihan ihmisestä. Itse toteutan enemmän silloin kun siltä tuntuu -taktiikkaa, sillä näen herkkupäivissä ja rajoittamisessa omat haasteensa. Voin siis syödä suklaata tai jätskiä ihan yhtä hyvin tiistai-aamuna kuin lauantai-illan herkkuna. Suklaa onkin itseasiassa mun herkku numero yksi. Melkein aina herkkuja valitessani päädyn johonkin suklaiseen, koska se tuo itselleni eniten nautintoa. Syön suklaata yleensä 0-2 palaa päivittäin, koska miksipä ei? Tämä sopii minulle!

Ja hei joillekin voi sopia se herkkupäiväkin tosi hyvin! Silloin mieliteot eivät vaivaa viikolla eikä herkuttelu tuo negatiivisia tuntemuksia henkisesti tai fyysisesti. Jos taas herkkupäivän jälkeen on paha olo ja morkkis, voisi kokeilla sallivampaa suhtautumista herkkujen syömiseen. Kontrollista luopuminen voi toki aluksi tuntua pelottavalta ja jopa ahdistavalta, mutta harvoin mikään hyvä tulee ilman pientä ponnistelua eikö vaan?

herkkupäivä

Mikä on herkku?

Tottakai kun puhutaan herkuttelusta, täytyy myös määritellä mitä sillä herkulla tarkoitetaan. Ensisijaisesti olen tässä puhunut niin sanotusti  ”epäterveellisemmistä” herkuista, jotka sisältävät reilummin sokeria, rasvaa tai vaaleaa viljaa. Herkuttelun ei kuitenkaan tarvitse rajoittua siihen: Minä ainakin koen syöväni joka päivä niin hyvää ruokaa, että sitä voisi kutsua herkutteluksi. Tällaista herkuttelua saa ja kannattaakin sisällyttää  jokaiseen päivään, sillä mitä  enemmän lisäät ruokailuusi kaikkea terveellistä hyvää, sitä vähemmän jää tilaa muulle.

Tosin jos ainoa herkku mitä itselleen sallii on proteiinijätski, porkkanat ja taatelit, voi miettiä rehellisesti onko se oma suhtautuminen herkkuihin terveellä pohjalla. Kyse ei ole siitä, etteikö noista nimenomaisista voisi nauttia tosi paljon, mutta sen valinnan täytyy tulla halusta valita juuri tämä ruoka. Ei pelosta sokeria, viljaa, rasvaa tai mitään muutakaan kohtaan. Itselleen on helppo selittää, että tämä on oma valintani ja tämä on se mistä tykkään. Onko oikeasti vai haluaisitko sittenkin edes välillä maistaa jotain muutakin? Tähän tiedät vastauksen vain ja ainoastaan sinä itse. Mä ainakin uskottelin itselleni syömishäiriön aikaan, etten edes tykkää mistään herkuista. Totta joo, etten tykkää kovin makeasta, muttei se tarkoita, että kaikki herkuttelu pitäisi olla jotain sellerimehua.

Jos nyt tälle linjalle lähdetään, voidaan toki miettiä myös kuka herkuttelee, missä, minkä verran ja kenen kanssa? Mikä on henkilön tavoite? On eriasia vetää se jätskipurkki yksin kotona kuin syödä pallo tai kaksi kaverin kanssa auringossa hengaillen. Kirjoittelin epäterveellisyydestä ja sen monimutkaisesta määrittelystä tässä tekstissä enemmän. Kaikki on aina suhteellista!

herkkupäivä

Näin niinkuin tiivistettynä vastaus otsikon kysymykseen: En tiedä, sun täytyy kokeilla mikä itselle toimii! Toisille toimii kerta viikkoon, toisille vähän joka päivä. Myös se mitä syöt ja minkä verran vaikuttaa aika oleellisesti siihen, miten usein voi herkutella sen vaikuttamatta negatiivisesti terveyteen, kehoon tai mielialaan. Kokeilemalla ja erehtymällä se selviää!

Just äsken meni itseasiassa alas pala mandariini-inkiväärisuklaata aamukahvin kera, hahah! Minkälainen on sun suhde herkkuihin? Herkkupäivä vai vapaampaa fiilistelyä? 🙂

3+1 jouluista herkkureseptiä

Kynttilät tuikkivat, jouluvalot palavat ja kotona tuoksuvat mausteinen glögi sekä rusinat? Nyt kaikki joulufiilistelijät huomio! Hämmennetään joukkoon vielä muutama jouluinen resepti, terveellisillä yksityiskohdilla totta kai!

 

Kookosriisipuuro

Gluteeniton, maidoton, vegaaninen
Kookoksen pehmeys ja makeus päivittävät klassikkoreseptin tähän päivään.

Kookosriisipuuro

4dl kookosmaitoa
2dl vettä
1 litra kauramaitoa
3dl puuroriisiä
(vaniljaa)

kanelia

Käytä puuron keittelyyn kerroskattilaa tai valmista puuro uunissa. Toki puuron voi keitellä myös liedellä, mutta se vaatii pitkää pinnaa ja paljon sekoittelulihaksia!

Sekoita kerroskattilan ylimpään osaan kookosmaito, vesi ja kauramaito. Lisää joukkoon puuroriisi ja halutessasi ripaus vaniljaa. Keittele miedolla lämmöllä noin tunti.
Vaihtoehtoisesti voit kipata kaikki ainekset voideltuun uunivuokaan ja antaa puuron hautua noin 100-asteessa yön yli.
Tarjoile herkkuriisipuuro runsaan kanelin kanssa!

Glögijuustokakku

Gluteeniton, maidoton, helposti vegaaniseksi muokattava
Sanoiko joku joulu? Tämä resepti maistuu kaikilta joulun perusmauilta. No ei ehkä kinkulta tai lanttulaatikolta, mutta pipareilta, glögiltä ja sitrukselta.

Glögikakku2

Pohja
10kpl isoja Medjool -taateleita
1dl kaurahiutaleita
1dl cashewpähkinöitä
1tl piparkakkumaustetta

Täyte
1prk (500g) Alpro soijarahkaa
2prk (300g) Oatly Påmackan kauratuorejuustoa
reilu 1tl sitruunan kuorta
2-3rkl juoksevaa hunajaa
½vaniljatangon siemenet
½ sitruunan mehu
3 liivatelehteä

Kiille
2 dl sokeritonta glögiä (mielellään jotain hyvänmakuista)
3 liivatelehteä
Loraus vettä

Koristeeksi
Jäisiä karpaloita
Rusinoita/mulperimarjoja
Mantelilastuja

Heitä pohjan ainekset eli taatelit, kaurahiutaleet, pähkinät ja piparkakkumauste monitoimikoneeseen. Aja tasaiseksi massaksi ja painele pieneen (15cm) irtopohjavuokaan.

Sekoita keskenään soijarahka, kauratuorejuusto, hunaja, sitruunan kuori ja vaniljatangon siemenet. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kuumenna sitruunamehu kuumaksi esimerkiksi mikrossa ja liuota siihen pehmenneet liivatelehdet. Anna jäähtyä.

Sekoita sitruunamehu liivatteineen huolellisesti rahkaseoksen joukkoon. Levitä mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi piparipohjan päälle. Kopauta vuokaa muutama kerta pöytää vasten, jotta kakkuun ei jäisi ilmakuplia. Siirrä kakku hyytymään jääkaappiin 4-5 tunniksi.

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kuumenna kattilassa tilkka (0,5dl) vettä ja liuota jälleen liivatelehdet nesteeseen. Sekoita glögin joukkoon. Kaada glögikerros varovasti kakun päälle. Anna hyytyä jääkaapissa vielä 2-3 tuntia.
Koristele esimerkiksi mantelilastuilla, rusinoilla/mulpereilla ja jäisillä karpaloilla. Nauti hyvässä seurassa!

Tiikerikakku

Gluteeniton, viljaton, maidoton
Astetta villimpi terveyshippiversio perinteisestä tiikerinraitaisesta kuivakakusta

Tiikerikakku1

400g bataattia
4 kananmunaa
½dl kookosmaitoa
1rkl jähmeää kookosöljyä
2rkl hunajaa

1dl kookosjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl kanelia
1tl inkivääriä
ripaus suolaa

2rkl tummaa kaakaojauhetta

Kypsennä bataatti esimerkiksi keittämällä kuorineen tai höyryttämällä paloina. Bataatin tulee olla läpikotaisin pehmeä. Anna jäähtyä esimerkiksi jääkaapissa.

Riko kananmunat kulhoon. Lisää joukkoon kookosöljy, hunaja ja kookosmaito. Koverra bataatin sisus ulos kuorista ja lisää kosteiden aineiden joukkoon. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.

Älä säikähdä taikinan löysyyttä, se korjaantuu kyllä jauhojen lisäämisen myötä!

Kippaa joukkoon kookosjauho, sooda ja mausteet. Sekoittele tasaiseksi. Jos haluat tehdä reseptin kuin oppikirjasta, voit sekoitella kuivat aineet ensin erillisessä kulhossa.

Jaa toiseen kippoon vajaa puolet taikinasta. Lisää kaakaojauhe huolellisesti sekoitellen taikinaan. Yritä olla maistelematta koko taikinaa! Ota esiin haluamasi mallinen vuoka. Lusikoi vuorotellen vuokaan suklaataikinaa ja tavallista taikinaa. Kun kaikki taikina on vuoassa, nappaa käteen veitsin ja vedä sillä muutama poikittainen veto taikinaan. Näin saat aikaan kuvioinnin!

Paista kakkua 175-asteisessa uunissa noin 35min. Jos teit tuplataikinan, voit säätää paistoaikaa pidemmäksi, 45-60min. Kokeile kypsyyttä haarukalla.

Tarjoile valitsemiesi ihanuuksien kera. Jos olet erityisen jouluisella mielellä, lisukkeeksi sopivat vaikkapa höyryävän kuuma glögi, mantelit ja rusinat!

Jos muuten haluat käydä lukemassa mun neljän vuoden takaisesta jouluangstista, alkuperäinen resepti miljoonalla hymiöllä ja omituisella tekstin jaotuksella löytyy täältä!

+ 1 Piparitaikinapallerot

Pyörittele glögijuustokakun pohjasta palleroita tarjoiltavaksi kahvin kera: Ihan kuin piparitaikinaa söisi, namsk!

Mikä resepteistä lähtee sulla kokeiluun? 😉

Arjen ritarit – gluteeniton ja maidoton

Maanantain kunniaksi mulla ois teille tällainen lempeä laskeutuminen viikonlopusta takaisin arkeen. Monella meistä viikonlopun syöminen poikkeaa arjen rutinoituneesta ruokailusta: Syöminen saattaa olla epäsäännöllisempää, aamiainen syödään myöhemmin, iltaan tai päiväänkin voi tupsahtaa herkkuja. On ihan ok syödä rennommin viikonloppuisin, kunhan loppuviikon herkuttelut eivät karkaa koko viikon mittaisiksi fiestoiksi. Siksi maanantai on hyvä päivä vähän terveellisemmälle herkuttelulle! Vai miltä kuulostaisivat herkulliset, mutta terveelliset arjen ritarit?

Pakko taas tähän alkuun sanoa, etten itse noudata mitään tarkkaa dieettiä tai herkkupäiviä. Ihan vaan, ettei synny mielikuvia, että eläisin arkeni jossain kurjassa askeesissa. Syön silloin kun mieli tekee ja mitä mieli tekee. Useimmiten kuitenkin herkuttelu painottuu käytännön syistä viikonloppuun ja arki menee perusruoan kimpussa.
En erityisemmin välitä karkeista, sipseistä, kaupan leivonnaisista tai mistään ”valmiista” herkuiksi mielletyistä jutuista. Yleensä herkkujen saaminen edellyttää siis leipomista tai muuta keittiössä taiturointia, mihin on aikaa lähinnä viikonloppuisin. Parasta herkuttelua mielestäni onkin palanen omppu- tai mustikkapiirakkaa teen kanssa, kunnollinen itsetehty burgeri bataattiranskiksilla, tuoreet sämpylät hummuksella tai taatelipähkinäpallerot piparkakkutwistillä.

DSC_2831

Nyt taisin kuitenkin löytää itselleni jopa arkeen sopivan herkun – nämä ihanat arjen köyhät ritarit valmistuvat viidessä minuutissa. Viidessä. Mulla menee normaalisti ihan perus leipienkin pyöräyttämiseen enemmän aikaa!

Reseptin nopeus ei kuitenkaan vie yhtään pois sen herkullisuutta: Pehmeän rapean leipäpohjan lisäksi ritareissa maistuvat lämmin kaneli ja tujaus vaniljaa. Lisänä perinteisen mansikkahillon sijaan raikkaita vadelmia ja mustikoita. Kaikki kuorrutettuna tahmealla maapähkinävoikastikkeella!

Tässä reseptissä piilee muuten vielä yksi kiva ominaisuus hyvää tekevien raaka-aineiden, nopeuden ja herkullisuuden lisäksi: Kaapin perältä löytyy yleensä aina raaka-aineet tähän herkkuun! Pari viipaletta kuivahtanutta leipää, yksinäinen kananmuna, tilkka (kasvi)maitoa ja maapähkinävoipurkin jämät. Lisäksi mausteita kaapista ja marjoja pakkasesta. Kätevää, eikö vaan?

DSC_2830

Arjen köyhät ritarit yhdelle

3 viipaletta leipää (Provena tumma palaleipä)
0,5dl kananmunanvalkuaista tai 1 kananmuna
0,25dl soijamaitoa
kanelia, vaniljaa

Tarjoiluun
marjoja
2tl maapähkinävoita
liraus tai pari soijamaitoa

Sekoita keskenään kananmunanvalkuainen (tai kananmuna), soijamaito, reilu ripaus kanelia sekä hieman vaniljatangon siemeniä. Vatkaa kunnolla sekaisin, jotta kaneli päätyy ritareihin asti!

Upota leipäpalat munamaitoon. Mitä kuivempi leipä, sitä tehokkaammin se imaisee seoksen itseensä. Jos siis käytät tuoretta leipää, voit antaa sen hetken hengailla munamaidossa. Siirrä leivät tämän jälkeen kuumalle pannulle. Paista molemmin puolin kullanruskeiksi. Tähän menee vain muutama minuutti!

Sekoita keskenään maapähkinävoi ja vähän soijamaitoa, kunnes saat aikaan tasaisen maapähkinävoikastikkeen. Lusikoi kastike köyhien ritareiden ja marjojen seuraksi. Nauti heti!

DSC_2839

Yllätyin itsekin miten nopea ja helppo tämä resepti oli! Huomattavasti nopeampaa puuhaa kuin pannukakkujen paisto tai smoothiekulhon vääntäminen. Ja pienellä vaivalla saa myös nätin lopputuloksen <3 Mites on, lähteekö ritarit kokeiluun? 

Kohtuus on taitolaji – RAJOITTAVA vs SALLIVA SYÖMINEN

Tänään jutellaan vähän enemmän mielen vaikutuksesta syömiseen: Miksi toinen ihminen voi voida tosi huonosti noudattaessaan tiukan terveellistä ruokavaliota ja miksi toiselle terveellinen syöminen ja kohtuus näyttäisi olevan helppoa? Ruokailu saattaa olla pääpiirteittäin ihan samanlaista, mutta erona on vain suhtautuminen ruokaan ja syömiseen.

dsc_1116.jpg

Rajoittavan syömiskäyttäytymisen tunnusmerkkejä ovat

  • ruokaan liittyvä ahdistus
  • ruokien jaottelu kiellettyihin ja sallittuihin
  • tarkat kellonajat ruokailulle ja tietyt ruoat tiettyyn aikaan
  • kiveen hakatut herkkupäivät tai ”cheat” päivät
  • kieltäytyminen ruoista, joita ei ole itse valmistanut
  • spontaanin syömisen vaikeus
  • ruokamorkkikset, jos on syönyt jotain poikkeavaa
  • nälkä- ja kylläisyyssignaalien laiminlyöminen

Olisi niin paljon helpompaa vaan sopia tietyt määrät ja kielletyt ruoat. Jatkaa sitä samaa kaavaa vuodesta toiseen. Syö tietyt turvalliset ruoat, kääntää katseen pois kun pöytään kannetaan kakkua ja kieltäytyy mummon leipomista pullista. Rajoittaa itseään, ettei vain repsahtaisi. Mutta totuuden nimissä, tuollainen rajoittava syöminen nimenomaan ohjaa övereihin ja repsahtamisiin.

Nimittäin kun sitten sattuu se hetki, että itselleen sallii ”ansaitun” herkun, voi pojat se on menoa. Vatsasta tulee pohjaton pyörre, herkkua on saatava lisää. Koska vain nyt ja tässä hetkessä saa, huomenna enää ei. Jos ei koskaan ole opetellut kohtuutta, ei sitä voi tuollaisessa tilanteessa, pitkän rajoittamisen jälkeen osata.

Mulla oli nimittäin tapana ajatella, että jos nyt syön herkkua, sitä täytyy syödä kunnolla. Koska huomenna ei enää saa ja tämä päivä on muutenkin jo pilalla. Se on erittäin höpsö ajatusmalli, sillä mitä se yksi suklaapala pilaisi? Ja miten muka se olisi vähemmän pilalla jos söisi sen koko levyn?

DSC_1120

Sallivan syömiskäyttäytymisen piirteitä puolestaan ovat

  • kaikki ruoka on sallittua
  • ruokailuun suhtaudutaan terveellä joustavuudella
  • ruokailu ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan
  • ruokaan ei liity suuria negatiivisia tai positiivisia tunteita
  • syödään kun on nälkä ja lopetetaan kun ei ole
  • herkkuja syödään satunnaisesti ja kohtuudella

Ei ole katastrofi, jos ateriat eivät mene kuten on suunniteltu tai jos välipalan sijaan joskus uppoaakin suklaapatukka.

Kohtuus on taitolaji: Sitä pitää opetella ja kehittää, ihan kuten mitä tahansa muutakin taitoa. Alussa saattaa tulla muutamia kömmähdyksia ja kohtuus lipsahtaa kohtuuttomuuden puolelle. Se on ihan okei ja on osa prosessia.

Mulla auttoi kohtuuden opettelussa hirveästi muutama ajatus.

  1. Ruoka ei tästä maailmasta lopu. Jos herkkua tekee vielä mieli tunnin päästä, saa sitä kyllä lisää. Useimmiten ei enää tee mieli.
  2. Jos otan palan suklaata tai vaikka jälkkäriannoksen ruokailun jälkeen, se ei pilaa mitään. Päivä jatkuu ihan normaalisti, eikä se vaadi mitään kompensaatiokeinoja.
  3. Ajattelen yleensä myös, että jos tunnen herkun nauttimisesta huonoa omatuntoa, se on oikeastaan tuplapaha! Stressi ja se ”epäterveellinen” herkku. Eihän siinä ole mitään järkeä stressata, varsinkaan jälkikäteen?

Minkälaisia ajatuksia heräsi tekstistä tai videosta? Onko kenties omakohtaista kokemusta rajoittavasta syömisestä? Mulla tosiaan on, enkä vaihtaisi enää mistään hinnasta takaisin siihen rajoittamiseen! Nyt on parempi ja vapaampi olla 🙂