Hävikkiviikko – Miten vähentää ruokahävikkiä?

Joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin. Siis kymmenen prosenttia näistä ruoista päätyy mätänemään roskikseen tai biojäteastiaan. Kuinka iso keko kasviksia tästä muodostuukaan vuoden tai kymmenen vuoden aikana? En uskalla edes ajatella.

hävikkiviikko

Tällä viikolla vietetään hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokahävikistä ja antaa vinkkejä sen minimointiin. Tämän vuoden teemana on yhteisöllisyys; Miten voidaan yhdessä vähentää hävikkiä pienin teoin. Pienistäkin teoista syntyy nimittäin iso keko syömäkelpoista ruokaa, mikä tarkoittaa myös isoa tukkua säästettyä rahaa. Samalla voidaan pienentää ympäristön kuormaa.

Lompakko kiittää hävikin vähentämisestä. Keskimäärin heitämme pois 20-25kg ruokaa vuodessa. Se on paljon rahaa.

hävikkiviikko

Miten vähentää ruokahävikkiä?

Silmät auki niin kaupassa kuin kotona: Onko jokin ruoka menossa pahaksi? Mitä siitä voisi tehdä ennen sitä? Mustuneista banaaneista banaanilettuja, -leipää tai -kakkua. Hieman ylikypsät hedelmät pakkaseen paloina smoothieta varten. Nuhjuiset juurekset uuniin, päälle öljyä ja mausteita. Samojen uunijuuresten jämät voi hyödyntää seuraavana päivänä salaatissa. Parhaat päivänsä nähneet kasvikset ovat myös loistava pohja sosekeitolle. Hieman rupsahtanut pinaatti uppoaa helposti smoothien tai munakkaan joukkoon, samoin lehtikaali. Pari päivää vanha riisi tai perunat jalostuvat herkullisiksi paistinpannulla mausteiden kanssa. Myös frittata, shaksuka ja pyttipannu ovat helppoja tapoja hyödyntää viimeisetkin jämät kaappien pohjilta!

Tsekkaa päiväykset, mutta älä rohmua. Jos tietää kokkaavansa kanan tänään, voi hyvin ottaa paketin, jonka päiväykset ovat huomenna tai ylihuomenna sen sijaan, että kaivaisi pisimmälle yltävillä päiväyksillä varustetut paketit takarivistä. Tämä ei tietenkään vähinnä omaa hävikkiä mitenkään, mutta ehkä kaupassa vanhaksi menevien tuotteiden määrään vaikuttaisi, jos kaikki tekisivät samoin.

Hyödynnä kasvikset kauttaaltaan. Parsakaalin varret, kukkakaalin lehdet. Omenat voi syödä kuorineen, samoin päärynät. Perkaa säästeliäästi. Olen seurustellut kokin kanssa ja järkytyin kyllä valtavasti siitä hävikin määrästä, mikä tulee ihan vain kasviksia pilkkoessa…

Käytä aistejasi. En nyt missään tapauksessa suosittele syömään pilaantunutta ruokaa, vaan käyttämään maalaisjärkeä. Päiväysmerkinnät ovat keskiarvoja ja suosituksia, eikä ruoka mene automaattisesti pahaksi sillä sekunnilla, kun parasta ennen -päiväys kilahtaa mittariin. Tarkista ruoan aistinvarainen laatu: Katso, onko tuotteen koostumus tai väri muuttunut. Haista, onko tuotteeseen ilmaantunut omituista odööriä. Jos nämä vaikuttaisivat olevan ok, maista onko maku muuttunut. Pilaantuneen tuotteen tunnistaa usein hieman happamasta, kirpeästä, elttaantuneesta tai suojakaasumaisesta hajusta.

Pakasta. Pakasta. Pakasta. Melkein mitä vaan voi lyödä pakkaseen, jos pilaantuminen alkaa näyttää todennäköiseltä. Kasvikset kannattaa höyryttää tai kypsentää uunissa ja lihat paistaa ennen pakastamista, jotta rakenne ja maku säilyisi miellyttävänä.

Hyödynnä satokausikalenteria. Satokauden kasvikset ja hedelmät ovat parhaimmillaan. Ne tuntuvat säilyvänkin paremmin, eivätkä päädy kypsymisen odottelun jälkeen suoraan sinne biojätteeseen (hello puolimädät avokadot).

Säilytä ruoat oikein. Tässä ois muuten itsellä petraamista! Tiedätkö miten säilytät perunat tai tomaatit parhaiten? Tästä oli tosi hyvä juliste Hävikkiviikon sivuilla! Samoilta nettisivuilta löytyy myös tosi hyviä vinkkejä hävikin vähentämiseen.

hävikkiviikko

Miten hävikin minimointi näkyy meillä kotona?

Meillä on pitkään ollut suht hyvä tilanne hävikkiruoan suhteen: Se syödään, mitä ostetaan. Raskausaikana valitettavasti hävikki meinasi hiipiä kotiimme. En jaksanut kokata ja ruoka mitä kaapissa oli alkoi yht äkkiä ällöttää. Sitten alkoikin löytyä kaapin perältä homeisia parsakaaleja. Vauvan myötä tilanne hieman parani, mutta edelleen häpeäkseni pakko myöntää, että toisinaan meillä menee ruokaa vanhaksi. Tämä yleensä liittyy siihen, että olen suunnitellut kokkaavani jotain tiettyä ruokaa, mutta sitten iskee laiskuus ja univaje enkä vaan jaksakaan. Ja sitten booooom on kanapaketista mennyt päiväykset tai home luikerrellut paprikoiden sisään. Silloin aina harmittaa, mutta yritän olla ruoskimatta itseäni liiaksi.

Seuraavia askeleita ruokahävikin minimoimisessa voisivat itselläni siis olla ruoan oikean säilytystavan varmistaminen sekä ennakointi ruokien pilaantumisen suhteen. Mitä sä voisit muuttaa? Onko sulla lisää vinkkejä? 🙂

Miksi en ole vegaani?

Olen työstänyt tätä postausta nyt maaliskuun lopulta lähtien. Aihe on ollut itsellekin vaikea ja olen pyöritellyt sitä monesta näkökulmasta. Toisina päivinä kyseenalaistan itsekin, että niiiiin miksi en? ja toisina taas tiedosta syyt varsin hyvin. Toisaalta tiedän, ettei mulla periaatteessa ole mitään velvollisuutta selittää valintojani kenellekään. Toisaalta taas olen saanut kyselyitä aiheesta ja koen tarvetta tuoda minun ajatukseni aiheesta esille.

Ihan ensin pakko sanoa, ettei minulla ole yhtään yhtikäs mitään vegaaniutta vastaan. Minusta on superhienoa ja ihailen tyyppejä, jotka voivat elää täysin kasviperäisesti. Näen itsekin kasvisruokailulle todella monia syitä niin eettisesti kuin ekologisestikin. Miksi en siis ole vegaani?

vegaani

Miksi en ole vegaani?

Yksinkertaisimmillaan voisi sanoa oman terveyteni rajoittavan kasvisruokailun tietylle tasolle. Olen jo vuosia sairastanut Crohnin tautia, tulehduksellista suolistosairautta, joka tuo oireettomuudestaan huolimatta omat rajoitteensa ruokavalion suhteen. Mukana on itselläni nimittäin myös IBS-oireilua eli samanlaisia haasteita kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Toiminnalliset vatsavaivat kuten IBS pahenevat tiettyjen ruoka-aineiden kuluttamisen myötä; Näihin FODMAP-hiilihydraatteihin lukeutuvat muun muassa vegaaniruokavaliossa keskeisessä roolissa olevat palkokasvit. Minulla on myös allergioita lukuisia erilaisia ruokia kohtaan. Tällaisia ovat muun muassa kaikki kotimaiset viljat sekä osa pähkinöistä ja siemenistä.

Jos siis karsisin ruokavaliossani jäljellä olevat eläinperäiset tuotteet, mitä jäisi jäljelle? Tottakai suurta osaa kasviksista pystyn syömään, samoin kauraa, riisiä, banaania, marjoja ja osaa kasviproteiinijauheista. Voin tällä hetkellä syödä kohtuullisesti kasvisruokaa, mutta liika on liikaa: Kaksi peräkkäistä ateriaa palkokasveilla höystettynä saa vatsan sekaisin, turvonneeksi ja olon tukalaksi. Tofua aina kokeilen syödä tasaisin väliajoin vain huomatakseni, ettei se toimi ollenkaan. Soijajogurtti ja soijarahka tuntuvat sopivan, mistä olen todella iloinen. En kuitenkaan voi aktiivisesti elävänä ja liikunnallisena tyyppinä elää pelkästään kaurapuurolla, protskujauheella ja soijajogurtilla. Tai no teoriassa voi, mutten pidä sitä järkevänä henkisesti tai fyysisesti.

vegaani

Näkisin kuitenkin henkisen puolen vielä suuremmaksi esteeksi vegaaniudelle. En usko mustavalkoisuuteen oikein missään asiassa, kaikkein vähiten ruokailussa. Syömishäiriön kokeneena en halua enää koskaan rajata ehdottomasti pois mitään ruoka-aineita. En koe rajoittamisen (vaikkei se edes tuntuisi rajoittavalta) olevan hyväksi psyykeelleni, oli kyse sitten eettisestä, ekologisesta tai terveydellisestä näkökulmasta. En halua lokeroida itseäni kuuluvaksi tiettyyn ihmisryhmään ja luoda itselleni sääntöjä noudatettavaksi. Mieluummin teen valintoja sallivuuden näkökulmasta, enkä kiellä itseltäni mitään. Jos haluaa tälle etsiä jonkin sopivan määritteen, voitaisiin puhua fleksaamisesta eli joustavasta kasvissyönnistä.

Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, etten välittäisi ympäristöstä tai eläimistä. Koen välillä asiasta suurtakin maailmantuskaa ja silloin kokkaan padallisen vegeruokaa. Tämä on kuitenkin parasta mihin tällä hetkellä pystyn. Pyrin noudattamaan kestävää elämäntapaa: Suosin suomalaisia tuotteita ja ruokaa, kierrätän, harkitsen ostoksiani tarkkaan, ostan ekobrändeiltä ja kirpputoreilta, valitsen kasvisruoan silloin kun pystyn. Vaikken pystyisi millään osa-alueella täydellisyyteen, eikö se ole silti parempi kuin täysi välinpitämättömyys?

vegaani

Tuntuupa hyvältä saada pullautettua nämä ajatukset ulos! Tilanne kun meni ihan siihen pisteeseen, että minua ahdisti kamalasti laittaa kuvia, reseptejä tai videoita ruoista, jotka sisälsivät jotain eläinperäistä. Ehkä tämä vapauttaa hiukan mieltä ja poistaa stressiä aiheen ympäriltä? Ja hei mä ymmärrän täysin eroavat mielipiteet. Sä saat olla sitä mieltä, että pystyisin vegaaniuteen. Minä itse taas tiedän, etten jaksa liikkua, hoitaa vauvaa ja imettää syömällä pelkkää parsaa.

Peace, love and understanding! Minkälaisia ajatuksia teksti sinussa herättää?

Postauksen kuvien (vegaani) reseptit:
Kuningattaren tuorepuuro
Kvinoasalaatti
Banaanisuklaagranola

 

Ekologinen arki – 15 pientä ekotekoa

Olen viime aikoina kiinnostunut entistä enemmän ekologisuudesta ja kestävästä elämäntavasta. Olen tosin varsin alussa tämän uuden ”harrastukseni” kanssa, enkä tosiaan ole mikään pyhimys. Halusin kuitenkin kirjoittaa aiheesta ja herätellä ajatuksia pienten tekojen vaikutuksesta. Todella pienilläkin asioilla voi kantaa kortensa kekoon. Listasin alle 15 pientä ekotekoa, jotka onnistuvat pienellä suunnittelulla varsin vähällä vaivalla myös kiireisessä arjessa.

15 pientä ekotekoa

Uuden sijaan lainattua tai käytettyä. Meillä on tarkoituksena ostaa ainakin näin vauva-aikana iso osa beibin vaatteista käytettynä. Itseasiassa suuri osa vaatteista on meillä vain lainassa. Voisin aktivoitua meidän isompienkin kohdalla kiertämään kirppareita, kun jotakin täydennystä tarvitaan.

Suosi ekologisia merkkejä. Jos jotakin uutta täytyy hankkia, kannattaa kiinnittää huomiota valmistusmateriaaliin ja -tapaan sekä tuotteen käyttöikään. Ekologisuus on nostamassa päätään ja uusia ekovaatemerkkejä putkahtelee kuin sieniä sateella. Valinnanvaraa siis on, eikä tarvitse edes kulkea missään juuttisäkissä. Tsekkaa vaikka minimalistisia, ekologisia ja eettisiä treenivaatteita valmistava Népra!

Kestovanulaput. Mä törmäsin tällaiseen ideaan vähän aikaa sitten. Miten hyvä idea! Kestovanulaput/pesuliinat ovat siis kankaasta valmistettuja. Ne voidaan pestä käytön jälkeen yhä uudelleen ja uudelleen muun pyykin joukossa.

Kuukuppi. Paras keksintö sitten pyörän ja vedettävän vessan. Tekee elämästä kuukausittain huomattavasti miellyttävämpää ja samalla säästää selvää rahaa – ja ympäristöä.

Ekosähkö. Ei ole vielä meillä käytössä, mutta harkinnassa! On pieni juttu vaihtaa sähkösopimukseen ekologisempaa sähköä, ihan vaikka samalta sähköyhtiöltä.

ekologinen

Julkisilla, kävellen tai jalan matkustaminen. Jos on mahdollista kulkea kävellen tai pyörällä, on se ihan heittämällä paras vaihtoehto. Samalla saa myös itse ihanasti raitista ilmaa! Sadesäällä voi tuntua kenkulta, mutta vettä se vaan on. Itsehän olen tähän pakotettu jo olosuhteiden puolesta, sillä emme omista autoa. Hyvä niin, vaikkei se rankkasateessa aina siltä tunnu.

Lyhyempi suihku. Auts, tämä kyllä kolahtaa hiukan omaan nilkkaan. Katsokaas kun inhoan suihkuun menemistä, mutta kun pääsen sinne lämpöön, en haluaisi pois. En pidä siitä kylmyydestä ennen ja jälkeen suihkun. Maapallon vuoksi voisin kuitenkin lyhentää suihkuaikaa huomattavasti ja vähentää veden turhaa valuttamista.

Tiskikone. En ollut tätä aiemmin ajatellutkaan, mutta tiskikone kuluttaa usein vähemmän vettä kuin käsin tiskaaminen. Käsin tiskatessa vettä tulee usein loroteltua, vaikka vähempikin riittäisi. Tosiasiassa tämähän on minulle synninpäästö, sillä tiskaaminen on mielestäni aika kamalaa.

Pese vain täysiä koneellisia. Tämä pätee niin tiskien kuin pyykinpesuunkin. Saman verran vettä kuluu joka kerta, oli pyykissä yksi paita tai kaksikymmentä. Jos odottaa koneen täyttymistä, voi pestä hieman harvemmin, jolloin hieman vettä säästyy.

Kokeile fleksausta. Tällä tarkoitetaan joustavaa kasvisruoan suosimista. Ekologisuuden kannalta vegaanius olisi paras vaihtoehto, mutta kaikille tämä ei ole välttämättä realistinen vaihtoehto ainakaan tällä hetkellä. Silti voi tehdä jotain! Vaihda proteiininlähde parempaan, esimerkiksi naudanliha kanaan tai kana palkokasveihin edes kerran päivässä. Itse syön yleensä 1-3 täysin kasvipohjaista ateriaa päivittäin.

ekologinen
Suosi suomalaista ruokaa. On vaikea määritellä, kumpi vie ekologisemman tittelin suomalaisen kasvihuonetomaatin ja ulkona kypsyneen, mutta Suomeen lennätetyn välillä. Tämä on tietysti myös arvokysymys; Ostamalla suomalaista, tuet suomalaista työtä.

Oma kestomuki ja täytettävä vesipullo. Varsinkin jos matkustaa paljon tai aamuinen take away -kahvi on jokapäivän luksusta, voi kestomukilla ja vesipullolla säästää paljon turhaa muovi- ja pahviroskaa.

Kestokassi mukaan kauppaan. Tiedän tiedän, se on niiiiin helppo unohtaa, eikä niitä ostoksia kädessäkään viitsi kuljettaa. Jos kuitenkin ripottelisi niitä kestokasseja vähän jokaisen laukun pohjalle? Jos houkittelisi enemmän käyttää jotain nättiä tai itse koristeltua? Hedelmille on hyvä olla oma kestopussinsa, jos pussia ylipäätään tarvitsee; Me laitamme yleensä hedelmät ihan vain sellaisenaan ostoskoriin ja hyvin sekin toimii!

Käytä uudelleen ja kierrätä. Nyt saa käyttää luovuutta! Esimerkiksi kirjekuoret ja lahjapakkaukset saavat helposti uuden elämän muistilappuina ja pakettikortteina. Lasisista maapähkinävoipurkeista saa kivoja eväskippoja tuorepuuroille. Kun et jotain tarvitse, voi sen antaa eteenpäin tai myydä kirpparilla. Ajattelin jo, etten mainitse jätteiden lajittelua tässä postauksessa sen itsestäänselvyyden vuoksi, mutta tässä tulee: Lajittele sekajäte, pahvit, paperit, lasi, metalli ja mahdollisuuksien mukaan muovi. Noin.

Osta vain tarpeeseen. Ehkä se kaikkein tärkein. On ihan sama miten ekologista vaatetta tai tavaraa ostat, jos et oikeasti tarvitse sitä. Kulutustottumukset on siis myös hyvä laittaa suurennuslasin alle!

ekologinen

Viime aikoina on ollut kasvavissa määrin puhetta ekologisuudesta myös blogimaailmassa. Erityisen hienona näen muotibloggaaja Saran postauksen, pohdinnat ja käytännön teot aiheeseen liittyen. Postauksessa oli myös hyvä linkki artikkeliin, jossa käytiin läpi pienten ja suurempienkin tekojen vaikutusta ympäristöömme.

Hyviä ja konkreettisia vinkkejä ekologisempaan elämään löytyy esimerkiksi Sarandan Tyhjä ajatus -blogista sekä Varpain Jaloin -blogista! Olen viime aikoina selaillut heidän ekopostauksensa ihan puhki. Ihan niin edistynyt ja valaistunut en vielä ole ekoilussani, mutta ei heti tarvitsekaan. Tarkoitus olisi kuitenkin tehdä tästä pysyvä elämäntapa ilman hampaiden kiristelyä ja pakottamista.

Koen itse tärkeäksi puhua tästä aiheesta, vaikken mikään muoti- tai ekobloggaaja olekaan. Jokaisella on mahdollisuus  vaikuttaa. Ei siis tarvitse mennä ääripäähän, vaan jo pienet muutokset ovat kotiin päin!

Ehkä ekologisuus jää yhdeksi teemaksi tähän blogiin? Mitä olet mieltä, kiinnostaako sinua lukea ekologisemmasta arjesta?

Lissää aiheesta:

Eettisten urheiluvaatteiden edelläkävijä – Népra