Aamuhetki – Hiljaisuuden luksusta

aamuhetki

Aamuhetki, joka tuntuu luksukselta. Se on jännä, miten alkaa arvostaa asioita uudella tavalla, kun ne eivät ole enää jokapäiväisiä rutiineja. Miten sitä kaipaa sellaista, jota ennen piti itsestäänselvyytenä. Ja miten siitä itsestäänselvyydestä tulee harvinaista herkkua, arjen luksusta, kun se ei enää joka jokaisen päivän ohjelmassa.

Hiljaisuus ja hipsutus teen keittoon villasukissa. Hiutaleet tottuneesti veden kanssa mikroon, koska ei sitä voi tietää, josko tämä rauhallisuus päättyy hetken päästä. Kaksi ja puoli minuuttia, sekoitus, vielä minuutti. Pling. Puuron joukkoon pari isoa lusikallista riisiproteiinia, päälle puoli pakastimen mittaa marjoja. Vadelmaa ja mustikkaa. Banaanien siivuttamisen kohdalla hoksaaminen, että edelleen on hiljaista. Siitä innostuneena banaaniviipaleiden asettelu ja huoleton ropsaus cashewpähkinöitä perään. Pala tummaa suklaata kruunaamaan koko kokonaisuus.

aamuhetki

aamuhetki

Siinä se lautanen ja teemuki nyt nököttävät ihan siinä edessä. Kauniisti kohmeiset marjat, suklaapalat sulaneena puurossa. Niin täydellisinä, aivan kuin tämä hetkikin. Uskaltaako tässä alkaa syömään vai rikkoutuuko tämä luksusaamu? Edelleen on hiljaista, uusi päivä valkenee ja aurinko nousee. Hiljaisuudessa vain lusikoinnin äänet ja teen hörppäisyt.

Pian kulhon pohja jo häämöttää. Viimeisessä lusikallisessa jäljellä reilusti suklaata ja vadelmaa. Nam. Tämä on sitä arjen luksusta parhaimmillaan. Viimeiset kulaukset jo hieman hiljaisuudesta ja verkkaisuudesta viilenneestä teestä. Samalla makuuhuoneesta alkaa kuulua vaimeita, pian jo voimistuvia heräämisen ääniä. Kiitos, että sain aamuhetkeni.

aamuhetki

Millainen olisi sun täydellinen luksusaamu? 🙂

Lissää aamuhetkiä:

Aamuhetki – Viimeinen rauhallinen aamu?
Aamuhetki – Kuningattaren tuorepuuro
Aamuhetki päältä kaunihimpi

Aamuhetki – Kuningattaren tuorepuuro

Joskus on vaan luksusta herätä tietäen, että aamupala odottaa keittiössä valmiina. Varsinkin, kun kyseessä on herkullinen ja kaunis aamiainen. Tämä ihanuus on vielä kivempaa ilman, että toisen täytyy nousta sitä aamupalaa etukäteen laittamaan, vaan herkuttelemaan voi istahtaa yhdessä!

Tuorepuuro

Tämä purkkiin pakattu tuorepuuro helpottaa älyttömästi kiireisiä aamuja olit sitten opiskelija, työssäkäyvä tai kotiäiti. Ja kyllä, kotiäideillä on myös kiireisiä aamuja – kiire tosin muodostuu vauvan syöttämisestä, vaipanvaihdosta ja nukuttamisesta. En tiedä onko tämä teille tuttu skenario, mutta täällä ainakin arkea: Nyt ois se oma hetki, saa laittaa ja syödä aamupalaa, niin boooom eikös se vauva olekin hereillä pirteänä kuin kofeiinipärinöissä oleva peipponen. Silloin on erittäin kätevää, että on jääkaapissa se tuorepuuropurnukka, jonka voi lusikoida napaan vaikka yhdellä kädellä.

Vaikka resepti onkin yksinkertainen, nopea valmistaa ja hyvin nopea myös syödä, ei se ole herkullisuudesta tippaakaan pois! Miehen ensimmäinen reaktio oli ilahtunut maiskahdus täähän maistuu ihan risifrutilta! Totta, enpä tullut ajatelleeksi! Yhdistelmä kermaisen täyteläistä tuorepuuroa sekä maukasta marjahilloa tuo tosiaan mukanaan risifruttimaisen vivahteen. Marjavalikoima mukailee perinteistä kuningatarhilloa eli tämä vitamiinipommi sisältää mansikkaa, mustikkaa ja vadelmaa. Lisäksi mukana on kuitu- ja omegapitoisia chiasiemeniä tuomassa hilloon hieman rakennetta. Tämä herkku siis yhdistää tasapainoisen ravintoainejakauman herkulliseen makuun eli kyse on jo aamupalojen aatelista!

Tuorepuuro

Tuorepuuro

Kuningattaren tuorepuuro (2lle)

2dl kaurahiutaleita
250g soijarahkaa
2dl kookosmaitoa
½tl vaniljatangon siemeniä
mansikoita, mustikoita, vadelmia ( noin 500g)
noin 0,5 dl chiasiemeniä

Tarjoiluun tuoreita mansikoita ja minttua tai sitruunamelissaa

Sekoita keskenään soijarahka, kookosmaito, kaurahiutaleet ja vaniljatangonsiemenet. Törkkää jääkaappiin.

Valmista chiahillo: Kuumenna marjat ja tilkka vettä kattilassa. Anna kiehahtaa ja lisää joukkoon chiasiemenet huolellisesti sekoitellen. Anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin. Annos on isohko eli tästä riittää hilloa useaan herkkupuuroon! Lisää chiahillosta voit lukea tästä linkistä!

Kokoa purkkiin kerroksittain tuorepuuroa ja chiahilloa. Koristele tuoreilla mansikoilla ja yrteillä. Nauti kiireettömästi tai kiireessä, kotona tai matkalla.

Tuorepuuro

Tuorepuuro
Itse tein tuorepuuron ja hillon illalla, mutta kokosin purnukan vasta aamulla. Varsinkin jos haluaa visuaalisesti nätin annoksen, kannattaa se toteuttaa näin. Jos arvostaa enemmän tuota kiireaamun helpotusta, voi sekä puuron että hillon lykätä illalla valmiiksi purkkiin. Mikään ei tosiaan estä syömästä tätä ihan tavalliselta lautaselta, herkulliselta se maistuu varmasti silloinkin!

Maistuis varmaan sullekin? 😉

Lissää tuorepuuroa:
Tuorepuuron palikkamalli – Miten valmistaa taatusti herkullista tuorepuuroa?

Nyt olen äiti – Äitienpäivä ja ajatuksia äitiydestä

Eilen vietin ihka ensimmäistä äitienpäivääni äidin roolissa. Perinteiseen tapaan aamupala tarjoiltiin minulle sänkyyn valkovuokkokimpun kera. Johan se aamupala maistuikin parhaalta vähään aikaan! Lisäksi minua lahjottiin lempparikukillani, kalloilla ja orkideoilla. Sain myös vapauden ”tehdä mitä vaan”, koska on äitienpäivä. Päädyin sohvan nurkkaan virkkaamaan samalla kun mies siivosi kämppää kuntoon. Puolen päivän jälkeen saimme nimittäin vieraiksemme miehen siskon perheineen.

Yhdessä ihastelimme nukkuvaa (ja toisinaan kiljuvaa) vauvaa, söimme maailman herkullisinta bataatti-linssicurrya ja kävimme ulkona nauttimassa auringosta. Muut kävelivät ja minä heiluin pyörällä mukana matkassa. Keli oli maailman kaunein!

Loppuilta menikin vauvan nojatuolina, sillä tällä hetkellä syli tuntuu olevan ainoa paikka, jossa hän viihtyy. Sain siinä rauhassa pohdiskella ja jäsennellä ajatuksiani kuluneesta päivästä sekä äitiydestä ylipäänsä.

äiti

Nyt olen äiti – Ajatuksia äitiydestä

Tuntui samalla upealta ja samalla erittäin epätodelliselta olla nyt äiti. Kaikki se odotus on nyt takana päin ja meidän pieni vauvamme on täällä.

Vaikka raskaus kestääkin sen yhdeksän kuukautta, en silti koe valmistautuneeni tarpeeksi äidin rooliin. Tämä ehkä johtuu siitä, että ajattelen päässäni Äitien olevan ikään kuin oma lajinsa – ihan erilaisia kuin minä. Äidit ovat vastuuntuntoisia, hyviä elämänhallinnassa ja multitäskingissä, laittavat lapsensa tarpeet edelle ja ehkä myös muuttuvat ihmisinä.

Äitiys varmasti kasvattaa enemmän, kuin mikään muu kokemus maailmassa. En silti halua hukata itseäni tämän kasvamisen myötä. Persoona toki muuttuu iän karttuessa muutenkin, mutta vanhemmuus tuo siihen vielä uusia sävyjä. Tällä hetkellä olen paikoitellen hieman hukassa, sillä asiat joista todella elämässäni nautin eivät juuri nyt ole mahdollisia. Minkälainen ihminen olen, jos en voi tehdä itselleni mielekkäitä asioita ja olen ”vain” äiti?

Mikä on äidin tehtävä? Tähän on varmasti miljoona oikeaa vastausta, mutta itse kiteyttäisin sen näin: Äidin tehtävä on olla tukena ja turvana, opettaa lapselle tästä maailmasta ja ohjata eteenpäin elämän polulla. Pitää huolta ja rakastaa. Rohkaista lasta kasvamaan omanlaisekseen yksilöksi ja kannustaa tavoittelemaan sitä mistä haaveilee. Tällaisen mallin olen saanut itse kotoa ja haluan sitä viedä eteenpäin myös omalle lapselleni.

Äitiys vaatii paljon, mutta samalla se myös antaa. Ihan huomaamattaan sitä saa itse kaikenlaisia hienoja ominaisuuksia. Kärsivällisyys, suunnitelmallisuus ja laskelmointikyky kasvavat äidiksi tulemisen myötä. Äitinä katselee maailmaa enemmän lapsen silmin, näkee paitsi vaarat ja pelot, myös elämän hienoudet. Ymmärrys muita, varsinkin vanhempia kohtaan kasvaa eksponentiaalisesti. Jos kaikki kohtelisivat muita ja itseään samalla lempeydellä kuin äiti lastaan, voisi maailma olla erilainen paikka.

Mietin paljon sitä, osaanko olla oikeanlainen äiti. Mitä enemmän pohdin, sitä vakuuttuneempi olen kuitenkin siitä, että tapoja olla hyvä äiti on ihan just niin monta kuin on äitejäkin. Että kasvan omalaisekseni äidiksi yhdessä lapseni kanssa. En ehkä ole se perinteisen pullantuoksuinen mama, sillä kaipaan kovasti omaa aikaa, töiden tekemistä ja liikkumista. Toisaalta onko sillä niin väliä? Jos saan tehdä niitä itselleni merkityksellisiä asioita (joihin äitiys toki myös lukeutuu), olen parempi äiti niinä vauvan kanssa vietettyinä hetkinä.

äiti

Nyt saa heittää ilmoille omia ajatuksia ja muistoja äitiydestä! Lukisin mielelläni teidänkin pohdintaanne aiheesta 🙂

Lissää perhejuttuja!
Ystävänpäiväspesiaali – 10 faktaa parisuhteestamme
Raskauden puoliväli – fiilikset, yllätykset ja kuulumiset

Aamuhetki päältä kaunihimpi

Aamupala01

Jos nyt katselisi pelkästään kuvia, voisi tämän ajatella olevan ihanan idyllinen alku aamulle. Todellisuudessa herkullisesta ulkomuodostaan huolimatta smoothiessa oli *krhmmm* vähän kehiteltävää ja se jäi muutamaa lusikallista lukuun ottamatta syömättä. Se pääsi kuitenkin miehen smoothien ainesosaksi myöhemmin eli ruokaa ei lentänyt roskiin!

Olen myös kehittänyt addiktion omenoihin. Tämä on sinänsä hankalampi homma, koska saan niistä tällä hetkellä allergista ihottumaa ja vatsakipuja. Silti ne tuntuvat olevan välillä ainoa ruoka, jota haluaisin syödä. Julma maailma. Ainakin tämä osa aamupalasta oli oikein maistuva, jos haluaa keskittyä positiiviseen!

Lisäksi noin makeasta aamupalasta tulee nykyisin paha olo. Piti oikein ripotella suolaa suuhun, että sain sen ällötyksen tunteen loppumaan. Tarvitsen siis aamuihini tasapainoisen kattauksen erilaisia makuja, mieluiten sinne suolaiseen päin painottuen.

 

Aamupala02

Onneksi jokaisen illan jälkeen seuraa uusi aamu ja mahdollisuus paremmille aamupalakokeiluille! Mitä löytyi tänään sun aamupalalautaselta?

Aamupalahetki kuvina

Aamupala2

Aloittaessani bloggaamisen vuonna 2012, oli blogi täynnä erilaisia aamupalakuvia ja -tunnelmia. Tapanani oli herätä superaikaisin, päivittää blogia heti aamusta tuoreilla aamiaiskuvilla ja lähteä siitä sitten kököttämään yliopistolle päiväksi. Tämä tapa oli kyllä erittäin tuottelias ja varmisti, että blogille oli aikaa opiskelujen lisäksi!

Mikä on muuttunut vuodesta 2012? Noh, en ainakaan herää enää viiden maissa ilman herätyskelloa, enkä myöskään herätyskellon kanssa (onneksi). Aamupalaksi ei uppoakaan joka ikinen aamu puuroa, vaikka uhosin kyllästymättömyyttäni. Muukin elämä on oikeastaan muuttunut hurjasti: Päätoimisen opiskelun sijaan olen yrittäjä, joka jäi juuri äitiyslomalle. Olen tavannut maailman parhaan miehen, sellaisen, josta en oikein edes osannut haaveilla. Asuinpaikkakin on vaihtunut Kuopiosta Espooksi. Olen kasvanut ihmisenä sekä henkisesti että fyysisesti.

Vaikka elämäni onkin kovin erilaista nykyään, on ainakin yksi asia säilynyt samana: Rakkauteni aamupaloihin ja rauhallisiin aamuhetkiin. Hektisimmässä elämänvaiheessa seesteisyys oli välillä arjesta kaukana, jolloin kiiressä hutaistuista aamupaloista ei tullut otettua kuvamateriaalia. Nyt kun aamut ovat vielä ainakin hetken aikaa rauhallisia, haluaisin palautella ainakin satunnaisesti aamupalapostaukset valikoimiin! Lähtisitkö siis virtuaaliaamupalalle kanssani? Yei or nei?

Aamupala5

Hurjan nopeasti aika kyllä vilahtaa, tuntuu kuin juuri eilen olisin blogin kirjoittamista aloitellut! Kuinka paljon siellä ruudun takana on alusta asti seurailleita lukijoita? Olen tässä nimittäin pohdiskellut, että jos osaamiseni riittää, voisin tuoda vanhan blogin sisällön tänne. Siten olisi kaikki kirjoitukset yksissä kansissa! Mitä olet mieltä? 🙂

Hyvän aamun ainekset: Aamurutiinit

Herääminen ilman herätyskelloa. Hipsutus paljain jaloin hammaspesulle. Kasvojen pesu kylmällä vedellä, paljon lempparivoidetta ihoa kosteuttamaan. Vessasta lääkkeet mukaan keittiöön, ravintolisät kämmenelle ja kaikki ykkösellä alas. Joka aamu tämä tapahtuu samassa järjestyksessä.

En tiiä teistä, mutta itse olen erittäin rutiineja rakastava ihminen. On ihanaa, kun asiat menevät tietyllä kaavalla ja tietää mitä odottaa. Varsinkin jos rutiinit ovat hyvää oloa tuovia ja energisoivia! Tällä hetkellä elämäni on ollut aika vaihtelevaa ja paikoitellen kaoottista, joten aamujen rutinoiminen on ollut ihan pelastus. Ilman aamujen zen-hetkeäni olisin varmaan jo seonnut.

DSC_1853

Lisäravinnekulautuksen jälkeen on parin uutukaisen tavan vuoro. Nappaan suuhuni pari parapähkinää, jotka pureskelen hitaasti. Lisäksi sujautan suuhun lusikallisen pellavansiemenöljyä, jonka huuhdon alas vedellä. Näin saan heti päivän alkuun kivasti omega-3 rasvahappoja sekä seleeniä, jotka hyvin helposti jäävät hieman vähäisiksi. Jos jotain pitää muistaa tehdä, se kannattaa tehdä heti ekana aamulla. Eipä tarvitse murehtia myöhemmin päivällä!

Aamurutiinini ovat muuttuneet vuosien saatossa, mutta ydin on pysynyt samana: Kahvi. Aamuisin tulee saada kahvia, mielellään tummapaahtoista ja vahvaa reilulla kasvimaitolorauksella. Kahvin ajankohta sen sijaan on vaihdellut. Jos saan päättää, juon aamukahvini ennen aamupalaa sohvan nurkassa istuskellen. Välillä se täytyy pikaisesti hörppäistä seisaaltaan ennen bussiin kiiruhtamista, mutta useimmiten aikaa jää pienelle nautiskelulle. Usein luen myös blogeja, katson videoita tai juttelen rakkaan kanssa.

DSC_1860

Aamukahvin jälkeen on aamiaisen aika. Tämä vaihtelee vähän päivän sisällöstä riippuen, mutta useimmiten AP pitää sisällään joko smoothien, kananmuna-kasvissetin tai tuhdin puuron. Kaikki vaihtoehdot kuorrutetaan kasviksilla, hedelmillä tai marjoilla. Tärkeänä pidän tasapainoisuutta: Yhtään ravintoaineryhmää ei sorsita toisen kustannuksella, vaan kaikkea nautitaan kohtuudella.

Aamurutiinini olennaisin ydin ei muuten liity mitenkään syömiseen. Se kuuluu näin: Yöpuku vaihdetaan pois päältä vasta, kun on pakko lähteä ulos. Mukavuus ennen kaikkea!

DSC_1851

Miltä sun tyypillinen aamu näyttää? Miten alkaa hyvä päivä? 🙂