Miksi huonoja tapoja on niin vaikea muuttaa? 4 vinkkiä parempaan muutokseen

Varmaan jokainen meistä on joskus yrittänyt muuttaa jotakin negatiiviseksi kokemaansa tapaa, mutta päätynyt lopulta takaisin aloituspisteeseen. Itse ainakin yritin noin 1001 kertaa vähentää kahvinjuontia vain huomatakseni, että hupsis taas meni pannullinen. Onneksi raskaus hoiti tämän vieroituksen puolestani, sillä muuten olisin edelleen tämän(kin) tapani orja.

Jokaisella nämä muutosta kaipaavat tavat ja niiden haitallisuuden kokemus ovat omanlaisiaan. Joku voi kokea iltaisin telkkarin katselun tai puhelimen selaamisen huonona tapanaan, koska se vaikuttaa negatiivisesti hänen yöuniinsa. Toinen taas kokee kyseiset aktiviteetit äärimmäisen rentouttavana toimintana ja nukahtaa sänkyyn kuin uppotukki.

Ihan ekana täytyy tietysti tunnistaa se oma huono tapa, jonka haluaisi muuttaa. Se harvemmin on kovin vaikeaa, sillä jokaisella on useimmiten ”se yksi pahe”. Voisi hyvin myös pohtia, onko tätä tapaa tarpeen muuttaa? Kai ihmisellä pahe jos toinenkin saa olla; Jos irtokarkit ovat se sun lempparijuttu maailmassa ja niitä menee sitten kerralla paljon, niin so be it. Tapa vaatii muutosta siinä kohtaa kun a) itse koet sen ongelmaksi b) siitä on sinulle merkittävää terveydellistä haittaa. En edes aloita tuosta mun entisestä kahvinkulutuksestani…

tapa

Tapa – miksi sen muuttaminen on niin vaikeaa?

Usein tapojen muuttamisen tiellä on muutama kompastuskivi, joihin koko muutos saattaa kosahtaa ennen kuin alkoikaan. Kun nämä seikat ottaa huomioon jo alussa, on tavan muuttaminen todennäköisesti huomattavasti helpompaa!

-Tunnista uskomukset tapojen taustalla – Ihmisillä on todella monia itselleenkin tunnistamattomia uskomuksia, jotka huomaamattamme ohjaavat ajatuksiamme ja toimintaamme. Tavan muuttamiseen kietoutunut uskomus voi koskea esimerkiksi tupakointia: Tupakoinnin lopettaminen on todella vaikeaa, tulee kamalat vieroitusoireet. En sitä paitsi koskaan ole tavannut ketään tupakoinnin onnistuneesti lopettanutta. Jos lähtötilanteessa ajatusmalli on tämä, ei siitä kovin pitkälle usein ponnisteta. Minkälaisia uskomuksia löydät itseltäsi, jotka voisivat haastaa tavanmuutosprosessiasi?

-Keskity lisäämään positiivista negatiivisen vähentämisen sijaan. Virheellisesti usein keskitytään karsimaan negatiivista, jolloin mielesi kuulee lähinnä ”en saa tehdä sitä” tai ”en saa syödä tätä”. Haluaisitko sinä tällaisesta jatkuvan tilanteen, pysyvän tavan? Ei se mitään, en minäkään. Kyse on siis tavoitteen asettelusta: Sen sijaan, että päätät en syö herkkuja voit muotoilla tavoitteen muotoon keskityn säännölliseen ateriarytmiin. Silloin saat lisää positiivista arkeesi, etkä vain vie jotain pois.

-Varaudu etukäteen. Muutokset ja sattumukset elämässä otettava huomioon jo tapamuutosta suunnitellessa. Jos tapahtuu X niin teen Y. Jos unohdan sen välipalan kotiin, käyn lounastauolla pikaisesti kaupassa. Jos yöunet jäävät vähiin, paikkaan tilannetta päikkäreillä. Jos liikunnalle ei näytä olevan aikaa, jään bussista aiemmalla pysäkillä ja kävelen portaat. Kun huomioit mahdolliset skenarioit jo etukäteen, kantaa tapojen muutos todennäköisemmin sen prässin läpi, jota elämäksikin kutsutaan. Siten olet varautunut tulevaan, eikä sormi mene suuhun yllättävässäkään tilanteessa.

-Anna tavan muuttamiselle aikaa. Tässä yksi täysin hypoteettinen (krhhmm) esimerkikki arjesta. Kun pieni (ihana!) vauva tulee taloon, voivat vanhempien tavat kauniisti sanottuna hieman levahtaa käsiin. Vaikka on jo vuosia harjannut hampaat aamuin illoin, meinaa tämäkin hyvä tapa unohtua elämänmullistuksen keskellä. Mietihän nyt tilannetta; Olet vuosia jankannut päähäsi hampaiden harjausta, mutta uuden tilanteen tullen se unohtuu.  Kuinka kauan oletkaan harjoittanut terveellisempiä elämäntapoja? Menee aikaa ennen kuin valinnat tulevat selkärangasta. Kun elämään tuodaan iso kasa uutta opeteltavaa, on suuri riski, että vanhatkin tavat alkavat rakoilla. Ota siis ihan rauhassa aikaa uuden tavan opetteluun, jotta ne olemassa olevat tavat pysyvät perässä!

tapa

Onko sinulla ”huonoa” tapaa, jonka haluaisit muuttaa? Mitä konkreettista voisit tehdä sen eteen jo tänään? 🙂

Lissää lukemista tavoista!

Perusta kuntoon – Mikä on sinun hyvinvointitapasi nro 1?
Tavoista ja tottumuksesta
Hyvinvointia huhtikuuhun – Uuden tavan opettelun ABC ja helppo keino tavoitteen seurantaan!

Herkuttelua arkeen – Porkkanakakkupuuro (G, M)

Juuri kun pääsin sanomasta, etten enää raasta kesäkurpitsaa puuroon, raastin sinne porkkanaa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään niukistelupuuro vaan aikamoinen herkku! Tämä puuro nimittäin maistuu porkkanakakulta tai vähintäänkin porkkanakakkutaikinalta.

Puuron salaisuus piilee porkkanan lisäksi makua tuovissa mausteissa – inkiväärissä, kanelissa, kardemummassa ja ripauksessa suolaa. Niissä ihan samaisissa kuin kippaisit mukaan herkulliseen porkkanakakkuun.

Avain pehmeääkin pehmeämpään koostumukseen löytyy mukaan vatkatuista kananmunista. Voi kuulostaa epäilyttävältä, mutta maistuu taivaalliselta. Kananmuna kypsyy sekoitellessa ja tuo mukanaan taikinamaisen rakenteen. Munattomat ihmiset (tää kuulosti niin paljon paremmalta mun päässä) voivat korvata kananmunat esimerkiksi hyvänmakuisella proteiinijauheella ja ripauksella psylliumia!

Kuten mun reseptit yleensäkin, on resepti luontaisesti vähemmän makea. That’s the way I like it! Makeanhimotukseen voi kuitenkin mainiosti lisäillä mukaan esimerkiksi hunajaa, superkypsää banskua tai taateleita.

Valmiina syömään? Vain muutama minuutti, niin tämä lautasellinen voi olla sun edessä!

Porkkanakakkupuuro

Porkkanakakkupuuro

1,5dl kaurahiutaleita
2 pientä porkkanaa
2dl kauramaitoa
2-3dl vettä
½tl kanelia, kardemummaa ja inkivääriä
ripaus suolaa
2 kananmunaa

Tarjoiluun maapähkinävoita ja marjoja

Mittaa kattilaan vesi ja kauramaito. Heitä sekaan kaurahiutaleet, raastettu porkkana ja mausteet. Keittele puuro jähmeäksi. Lisää tämän jälkeen joukkoon kananmunat reilusti vatkaten, kunnes kananmuna näyttää kypsyneeltä ja puuron koostumus taikinaiselta. Nauti esimerkiksi maapähkinävoin ja marjojen kanssa!

Ootko sä kokeillut kakkupuuroa ennen? Jos sulla on joku lemppari herkkupuuroresepti tai spesiaalit puuron päälliset, niin heitähän ihmeessä jakoon! 🙂

Lissee puuroa!

Tuorepuuron palikkamalli – Miten valmistaa taatusti herkullista tuorepuuroa?
Arkiaamuista luksusta: Mustikkapiirakkapuuro
Palauttava punttipuuro

Aamuhetki – Viimeinen rauhallinen aamu?

aamu aamu

Soseutan smoothieen mansikoita, soijarahkaa ja basilikaa. Sipaisen kauraleivälle maapähkinävoita ja viipaloin päälle banaania. Sirottelen kanelia koristeeksi. Toinen leipä päällystyy avokadolla kuin itsekseen. Kruunaan vielä kokonaisuuden mustapippurilla. Kaadan smoothien lasiin ja tipautan päälle söpön pienen basilikalehdykän koristeeksi. Vedenkeitin porisee, teesiivilä kilahtaa mukiin. Keittiön valtaa Tiikerin päiväunen tuoksu.

Istahdan syömään. Aurinko pilkahtaa esiin pilven takaa. Maistelen kauraleipiä vuorotellen, koska suolaisen ja makean yhdistelmä on jotain taivaallista. Hörppään välissä ison kulauksen teetä. Syön smoothien tapani mukaan lusikalla. Hieman tipahtaa myös yöpaidalle, pyöreän pallomahani päälle. Niin, kohta pallo ei ole enää siinä smoothiestopparina. Tänään on laskettu aika ja sekös herättää ajatuksia tähän aamuun.

aamuaamu

Onko tämä aamuhetki viimeinen rauhallinen aamu vähään aikaan?

Onko huomenna jo kaikki toisin? Sitähän ei voi tietää. Ajatus näiden valoisten aamun aloitusten ja rauhoittumisen menettämisestä tuntuu kieltämättä hieman ikävältä: Ainakin siis tiedän nauttivani aikaisista ja rauhallisista kotiaamuista todella. Voihan tietysti tapahtua niinkin, että aamuhetkien harvinaistuttua niistä tulee entistäkin ihanampia ja ainutlaatuisempia. Harvinaista herkkua, kuten munkit ja sima vappuna, mämmi pääsiäisenä tai sekametelisoppa jouluna.

Ehkä en osaa edes kaivata näitä basilikan asetteluun kuluneita hetkiä? Uudet aamurutiinimme ovat vielä hämärän peitossa. Mitä nyt olen ymmärtänyt varsin monen tuoreen vanhemman puheista, eivät leipien asettelu, mustapippurirouhaisut ja kanelitupsahdukset ehkä ole ensimmäisenä mielessä. Prioriteetit muuttuvat ja se on erittäin ookoo.

Ehkä aamuhetket toteutuvat jatkossakin, vain eri muodossa kuin tällä hetkellä? Aamuihini on pikkuhiljaa hiipinyt lisää ihmisiä – ensin aviomies, seuraavaksi vauva. Jälkimmäinen tosin lienee hieman vaativampi tapaus, jonka tarpeet menevät omiemme edelle. Näin etukäteen ajateltuna ei tuntuisi ihan mahdottomalta saada homma toimimaan siten, että aamu olisi edes toisinaan pyhitetty rennolle aamupalastelulle ja teen juomiselle. Tämä kuitenkin konkretisoitunee, kun tulokkaan luonne selviää ja pääsemme uuteen arkeen kiinni.

Aamu on suurimman osan elämästäni ollut päivän parasta aikaa – miksei se voisi olla sitä myös vauvan kanssa?

aamu

Tämän aamun aamuhetki oli yksi rentouttavimmista pitkään aikaan. Olisin siis ehkä jopa valmis luopumaan näistä hetkeksi, sillä tästä aamusta jäi hyvä fiilis! Millainen on sinulle täydellinen aamupala ja aamuhetki?

Muita aamuhetkiä:
Aamupalahetki kuvina
Aamuhetki päältä kaunihimpi
Aamuhetki ja väsymyskrapula

Vaikeistakin asioista tulee ajan myötä helppoja – Rapea banaani-suklaagranola (G, M, ei lisättyä sokeria)

Ootko koskaan ajatellut olevasi jossain asiassa huono ja jättänyt sen vuoksi asian siihen? Ei ehkä kannattaisi, sillä elämässä ne hienoimmat asiat harvemmin tulevat helpolla. Paitsi banaani-suklaagranola. Se on liiankin helppoa ollakseen totta.

Olin ala-asteella tosi huono matikassa. Minun jotenkin tosi vaikea ymmärtää, miten laskemalla 1 + 6 voi tulla 7. Siitähän tulee ihan erimuotoinen luku! Oman logiikkani mukaan ilmiselvä lopputulos olisi ollut 16. Olin tosi visuaalinen lapsi, enkä oikein ymmärtänyt matikan konseptia.

Päädyin siis tukiopetukseen laskuvaikeuksieni ja itseasiassa myös lukemishaasteiden vuoksi. Tein hurjasti töitä oppiakseni laskemaan ja lukemaan sujuvasti. Ala-asteen loppuun mennessä sekä äidinkielessä että matikassa komeili todistuksessa suora rivi kymppejä.

granola

Pointti tässä matikkatarinassa ei ole se, että voisin nyt tulevasta reseptistä vääntää jonkin hienon yhtälön. Tosin sitäkin harkitsin jo hetken aikaa, sillä nykyisenä nörttinä rakastan kaikkea mukafiksua numeroidenpyörittelyä. Keskeisin pointti on tässä: Jos olet jossain huono tai jokin asia tuntuu vaikealta, ei se tarkoita että se on sitä aina. Asiat voivat muuttua, jos a) niin haluat ja b) olet valmis tekemään niiden eteen töitä.

Sama pätee myös terveellisempien elämäntapojen opetteluun. Vaikka terveellinen elämä tuntuisi tällä hetkellä maailman vaikeimmalta asialta, se ei tule olemaan sitä aina. Kerroin tässä postauksessa olleeni joskus myös aikamoinen sokerihiiri. Vuosien myötä olen kuitenkin oppinut siitä pois: Nykyisin makuaistini lämpenee ennemmin miedosti makeammille herkuille ja terveellinen ruoka maistuu aidosti hyvältä. En voi sanoa, että näin on aina ollut, vaan se totuttelu vie aikaa.

En välttämättä olisi pikku-Heidinä innostunut tästä banaani-suklaagranolasta, ainakaan muuten kuin nimen perusteella. Granola on vain kevyesti makeaa sekä aikuiseen makuun sopivan tummasuklaista. En silti sanoisi tämän maistuvan mitenkään liian terveelliseltä: Mukana on granolalle ominainen paahteinen maku, ihanan rouskuva koostumus sekä lisätwistiä pullamaisista mausteista. Omaa mieltäni (ja vatsaani) hellii myös tieto reseptin hyvää tekevistä ainesosista, kuten verensokeria tasoittavasta kauran kuidusta, pehmeistä rasvoista ja hitaista hiilihydraateista.

granola

Rapea banaani-suklaagranola

1 ruskeapilkkuinen banaani
2rkl öljyä
2-3tl kaakaojauhetta
1tl kanelia
0,5tl kardemummaa
2,5dl kaurahiutaleita
Halutessasi rouhittuja pähkinöitä tai siemeniä

Muussaa banaani haarukalla kulhossa. Lisää joukkoon öljy, kaakaojauhe, kaneli ja kardemumma. Sekoita tasaiseksi. Lisää sen jälkeen kaurahiutaleet ja rouhitut pähkinät tai siemenet. Määrää voi säätää banaanin koon mukaan: Kaurahiutaleiden tulee imeä lähes kaikki neste taikinasta. Jos seos näyttää siis lölleröltä, kasvata hiukan hiutaleiden määrää. Sekoittele huolellisesti tasaiseksi.

Levitä seos pellille kökkäreiksi. Osa saa jäädä vähän suuremmiksi, kun taas osan olisi hyvä olla hiukan pienempiä. Tasaisuus on tylsää. Huomioithan, että liian isot kökkäreet jäävät helposti pehmeiksi! Paista 150-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia välillä käännellen. Lopussa voit vielä laittaa kiertoilman päälle extrarapean lopputuloksen takaamiseksi!

Anna granolan jäähtyä kokonaan ennen syömistä. Vaikea vaihe, sillä tuoksu on aika huumaava! Granola ei kuitenkaan saavuta täyttä rapeuttaan ennen jäähtymistä, joten käännä katseesi kohti tulevaa makunautintoa. Nautiskele granolaa aamu- tai välipalalla esimerkiksi soija- tai kaurajogurtin, hedelmien, marjojen ja maapähkinävoin kanssa.

Tsekkaa myös nopea pannumysli, jos granolan paistelulle ei ole aikaa!

granola

Mikä on sellainen asia, jossa olet kenties luovuttanut ennen kuin ehdit onnistua? Entä minkä eteen teit kovasti töitä ja onnistuit? Jos et ole pohdiskelevalla tuulella, voit toki kertoa myös mitä tykkäsit granolasta, koska se oli vähän niinkuin tämän postauksen aihe. Kai? Ihanaa alkanutta huhtikuuta sinulle!

Arjen tasapaino – Voiko sen saavuttaa?

Nykyaikana tasapainosta on tullut suuri ja tavoittelemisen arvoinen asia. Voisi melkeinpä puhua tasapainotrendistä, mikä on toisaalta aika huippua! Onhan se toisaalta erittäin miellyttävää olla tasapainoinen ja balanssissa oleva ihminen. Itsekin siihen pyrin, vaihtelevalla menestyksellä.
 

Mitä sillä tasapainolla oikein meinataan?

Tasapaino tuntuu tarkoittavan ihmisille erilaisia asioita. Tarkoitan ehkä tässä tapauksessa enemmän sellaista arjen tasapainoa, kuin epärealistisen täydellistä fyysisen, psyykkisen ja henkisen tasapainon tilaa. Mä itse jaottelisin tasapainon pariin eri kategoriaan: On eri asioiden sisäistä ja eri asioiden välistä tasapainoa.
 
Asioiden sisäinen tasapaino otetaan monesti ensimmäisenä syyniin, kun lähdetään hakemaan balanssia. Tasapainotetaan ruokavaliossa kasvikset ja suklaa sopiviin suhteisiin, säädetään levon määrä vastaamaan treenikuormaa. Vietetään perheen arjessa tasaisesti aikaa eri aktiviteettien ja sohvan välillä. Ja niin edelleen.
 
Kuitenkin asioiden välinen tasapaino voi toisinaan jäädä vähemmälle huomiolle. Suurin osa ihmisistä haluaisi elämäänsä mahtuvan asioita varsin monesta eri kategoriasta. Useimmiten ne näyttävät jotakuinkin tältä:
 
– Tyydyttävä työelämä / opiskelu
– Perheen yhteinen aika
– Elämäntilanteeseen sopiva liikunta
– Hyvinvointia tukeva ravitsemus
– Riittävä ja palauttava uni
– Itselle merkitykselliset asiat, kuten harrastukset ja sosiaaliset suhteet
 
Kun näin monta asiaa yritetään niputtaa yhteen, lienee selvää, että liiallinen panostus yhteen osa-alueeseen näkyy väistämättä myös muilla elämän osa-alueilla. Jos panostaa ihan täysillä työhön, voi siinä muutama kaverien tapaaminen tai treenikerta jäädä välistä. Jos nukkuu jokaisesta päivästä 12 tuntia, voi olla vaikea mahduttaa kaikki muu sisältö jäljelle jäävään hereilläoloaikaan. Jos taas miettii ruokaa 24/7, voivat perhe-elämä ja työkin kärsiä siinä sivussa. Kaikki opinnäytetyötä joskus tehneet myös varmasti tietävät sen urakan vaikutukset syömiseen, liikkumiseen ja sosiaaliseen elämään…

Tämä epäsuhta on ihan täysin ok, jos tilanne on väliaikainen. Pahimmassa sumassa onkin paras joustaa jostain, eikä yrittää pää hiestä märkänä suorittaa kaikkea. Pidemmällä aikavälillä täysi panostus yhteen osaan syö tilaa muilta ja ajaudutaan yhä kauemmas tasapainosta. Varsinkin jos aletaan ottaa aikaa unesta, liikkeestä, riittävästä ruokailusta ja itselle merkityksellisistä asioista, eli hyvinvoinnin peruspilareista, ollaan pian vaarallisilla vesillä.

Voiko arjen tasapainoa saavuttaa?

Elämän eri osa-alueiden välisen tasapainon edistämisessä avaimena lienee ennakointi ja suunnittelu: Jos tiedostat ravintoasioden helposti jäävän altavastaajan asemaan, voi seuraavalla viikolla keskittyä juuri sen riittävän välipalan muistamiseen. Jos tiedostat liikunnan jäävän vähäiseksi työpäivän jälkeen, liiku ennen sitä tai hyödynnä työmatkat. Keinoja tasapainon ylläpitoon löytyy kyllä, täytyy vain löytää ne omaan elämään sopivat!

Olen myös sitä mieltä, ettei ihan täydellinen ja jatkuva tasapainontila ole edes mahdollista: Elämässä tulee kausia, jolloin johonkin osa-alueeseen tulee panostettua enemmän. Kuitenkin myös näitä muita kategorioita olisi hyvä kuljettaa siinä mukana jatkuvasti ja välttää ylilyöntejä. Tasapaino ei siis ole staattinen muuttumaton elementti, vaan se aaltoilee ja muuttuu ajan myötä. Samalla tavalla kuin muutama ylimääräinen suklaamuna näin pääsiäisenä ei kaada venettä, ei se muutaman viikon treeni- tai työkeskeisyys pysyvää vahinkoa tee.

Ihanaa ja sopivan tasapainoista pääsiäistä! Mun arki on tällä hetkellä hieman tasapainotonta, sillä olen vähän jumahtanut kodin ja kirjoittamisen maailmaan. Tilanne tosin heilahtanee piakkoin toiseen suuntaan vauvelin saapuessa… 

Lue lisää hyvinvoinnista:

Aamuhetki ja väsymyskrapula

Aamuhetki3_1

aamuhetki3_2

Tiedättekö sen tunteen, kun herää niin umpiväsyneenä, että tuntuu kuin olisi darrassa? Itsekin olisin epäillyt olleeni, jos en olisi ihan 100% varma tämän hetken absolutismista. Olenkin miettinyt, että onkohan juomisen tuomista ikävistä lieveilmiöistä suurin osa liittyväisiä niinkin ihmeelliseen ja yksinkertaiseen asiaan kuin unenpuute.

Juhlimisten jälkeenhän tekee monesti mieli kaikkea mättöä. Väsymyskrapula ei ainakaan itselläni ole poikkeus; Heräsin aamulla himoiten pitsaa. Koska edellisen illan seikkailut rajoittuvat lähinnä sohvan, virkkaamisen ja venyttelyn piiriin, ei jääkaapista aamulla löytynyt pitsaa mutustettavaksi. Enkä toisaalta olisi sitä välttämättä oikeasti halunnut, kunhan mieleni havitteli sen sorttista makumaailmaa.

Tähän loistavana (ja nopeampana) ratkaisuna toimi pitsamunakas: Munakas tomaatilla, punasipulilla, vegejuustolla ja pitsamausteella. Ajoi asiansa oikein mainiosti, varsinkin kun kylkeen kyhäsi vielä raikkaan hedelmäsalaatin. Aamu lähti väsymyksestä huolimatta hyvin ja tasapainoisesti käyntiin!

aamuhetki3_6

Itse pärjään lähtökohtaisesti ihan ok myös hieman huonommilla unilla, mutta tietyn pisteen jälkeen se väsymys saavuttaa krapulamittasuhteet. Mites väsymys sulla vaikuttaa? Muita väsymyskrapulaisia?

Tasapainoinen loma – Miten nauttia lomasta, mutta pysyä kunnossa?

Jos nyt tehdään ihan aluksi tämä homma selväksi: Yksi loma ei pilaa mitään. Voi toki kerätä mehevän nestekerroksen ihon alle, mutta viikon parin lomalla ei saa aikaan suurta tuhoa. Siitä ei siis kannata ahdistua, eikä koko lomaa tarvitse suunnitella treenien ja ruokien ympärille. Lomalla on tärkeää relata, nauttia ja tehdä asioita joita rakastaa – Jo sen vuoksi on ihan hyvä pitää joillakin keinoin huolta omasta hyvinvoinnista!

Vaikka loma poikkeaakin rutiineista, ei mielestäni ole kannattavaa heittää kaikilla hyvillä tavoilla vesilintua. Jo muutama kikka takaa sulle freshimmän ja energisemmän olon!

DSC_2010

Ruoka

Käsi ylös, kuinka moni elää lomalla ruoalle? *that’s me* Taisin myös vetää ne ruoat niin vauhdilla nassuun, ettei lomaruoista ole tullut otettua lähes ollenkaan kuvia.
Lomalla tekee mieli kokeilla kaikkia paikallisia ruokia, syödä jätskiä biitsillä, juoda kokista ja vetää kuumuuteen suolaisia ranskalaisia. Ja se on ihan täysin ok! En kannata itse mitään tarkkoja dieettejä tai ruokasääntöjä, mutta muutamia perusjuttuja pyrin noudattamaan.
Täytä iso osa lautasestasi kasviksilla. Ne maistuvat herkullisilta, jättävät hyvän olon ja edistävät terveyttäsi. Ravintoloissa voi aina tilata kasviksia lisukkeeksi, jos niitä ei ole varsinaisessa annoksessa. Näin vältyt myös syömästä kiloa ranskiksia kerralla!
Panosta paikallisiin marjoihin ja hedelmiin. Ne ovat ihanan tuoreita ja raikkaita sekä nesteyttävät kuumuudessa!
Syö vain sen verran, että olet kylläinen. Kyllä sitä ruokaa saa lisää jos nälkä yllättää ja varsinkin turistikohteissa kauppoja on kaikkialla. Varastoon syöminen saa aikaan vain ähkyn ja tuhdin olon sekä väsymyksen.

DSC_2307

Aktiivisuus

Repeat after me: Lomalla ei ole pakko treenata. Saa toki jos haluaa ja se ei tunnu pakotteelta. Usein loma tulee kuitenkin kivana kevennysjaksona treeneissä, jolloin akut latautuvat ja kroppa pääsee kunnolla palautumaan.
Se ei silti tarkoita, että pitäisi käyttää koko loma makoiluun. Varsinkin kaupunkikohteissa on hurjasti nähtävää: Lähde tutkimaan ympäristöä kävellen tai pyörällä. Jalkojen päällä hurahtaa helposti useampi tunti ja illalla varpaita pakottaa!
Muutenkin hyötyliikunta on hyvä ottaa osaksi päivää. Kävelemällä portaat hissien sijaan saat jo lisää aktiviisuutta päivään.
Jos haluat vetää treenejä myös lomakohteessa, kannattaa se usein tehdä aamulla: On viileämpää eikä treeni ole juuri pois ympäröivän lomakaupungin tutkailulta.

DSC_1985

Juoma

Alkoholi on monen suomalaisen kompastuskivi mitä lomailuun tulee. Toki on okei nauttia juoma tai kaksi loman kunniaksi, mutta jatkuvat kännit näkyvät kyllä niin olossa kuin ulkomuodossa. Juomalla vähintään joka toisen lasillisen puhtaana vetenä, välttyy todennäköisesti tulevien päivien olotiloilta sekä ehkäisee alkoholin kuivattavaa vaikutusta. Kuumissa kohteissa nestehukan riski on nimittäin todellinen!
Lomajuomia ovat usein oluiden ja viinien lisäksi makeat biitsicocktailit sekä limsat. Näissä voi olla aika älyttömät määrät sokeria, joten näiden suhteen pyrkisin vähintäänkin kohtuuteen. Jokapäiväisinä valintoina parempia ovat esimerkiksi kevytlimsat, jos tekee kuumuudessa mieli jotain muuta kuin vettä. Alkoholijuomista kevyimmästä päästä on valkkarispitzer, jossa on kuivaa valkoviiniä ja kivennäisvettä.

Tosin jos juot yhden cocktailin koko loman aikana, on ihan sama mitä se sisältää. Jos taas imutat juomia perinteiseen suomalaiseen tyyliin, suosittelen pientä kevennystä.

DSC_1999

Mieli

Ethän stressaa lomakiloista, pöhötyksestä tai treenien missaamisesta? Saatat nimittäin menettää monia hyviä hetkiä ja kokemuksia. Rentoutuminen on erittäin vaikeaa, jos vain murehtii.
Jos ottaisitkin sellaisen asenteen, että tää on nyt ansaittu loma ja saat tehdä asiat just niinkuin hyvältä tuntuu? Ei sääntöjä, kieltoja, rankaisua. Anna itsellesi se unelmien loma, rentoutuminen ja ihanat muistot, joita voit muistella Suomen kylmyydessä myöhemmin!

DSC_1994

Minkälainen ois sun unelmien loma? Sisältääkö se aina jotain tiettyjä juttuja, jotka tekevät lomasta loman vai onko jokainen loma oma juttunsa? 🙂 miten sä rentoudut ja tasapainotat sun loman?

 

Mitä löytyy valmentajan lautaselta?

Ajattelin kirjoitella nyt konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä lautaseltani löytyy nyt ihmiskokeen aikana. Samalla olen yrittänyt opetella entistä enemmän kuuntelemaan kehoani ja sen viestejä. Minä uskon siihen, että viisas kroppamme tietää mitä se tarvitsee, kunhan vain maltamme kuunnella sitä.

Olen yrittänyt aiemmin vääntää ruokavaliotani enemmän treenaamistani tukevaksi lisäämällä reippaasti riisiä, riisikakkuja, gluteenittomia pastoja, bataattia, puuroja ja hedelmiä ruokailuuni. Olen ehkä syönyt niitä enemmänkin kuin olisin halunnut, ihan vain sen takia, että varmasti jaksaa liikkua. Viime aikojen kokeilevan vaiheen tuloksena olen jälleen huomannut, että voin paljon paremmin kun syön fiiliksen mukaan. Omalla kohdallani se yleensä tarkoittaa sitä, että syön rasvaa enemmän kun taas hiilihydraattien osuus hieman tippuu.
Millekään hiilarittomuuskuurille en tietenkään rupea, en rajoita itseäni enkä usko ääripäihin. Lähinnä vain syön enemmän sitä mitä tekee mieli, ja tällä hetkellä se ei ole riisiä! Edelleen menee kaikkia ylläolevan listan ruokia, mutta syön vain sen verran kuin mieli tekee. Lisäksi mukana on yleensä reippaasti palkokasveja ja juureksia, noita ihanan maukkaita hitaan hiilihydraatin lähteitä! Tiivistettynä siis pyrin syömään enemmän ruokaa, mistä nautin ja mikä minulle maistuu. Aika hyvä tavoite, eikö?

Aamupalat

DSC_1087.JPG

  • Paistetut munat/munakas kasviksilla + hedelmä/mehu tai marjoja+soijajogurttia
  • Keitetyt munat + riisikakut + veget
  • Aikaisina treeniaamuina smoothie marjoilla, banskulla, avokadolla/maapähkinävoilla & kananmunaprotskulla. Reseptin löydät täältä!

Välipalat

DSC_1059

  • Soijarahkaa/soijajogurttia, marjoja, pähkinöitä
  • Hedelmiä, marjoja, mantelimaitoa, siemeniä
  • Riisikakkua, avokadoa, kananmunaa
  • Hirssi/tattaripuuro riisiproteiinilla, marjoilla, pähkinävoilla
  • Smoothie (kuten yläpuolella)

Lounaat/päivälliset

Lounaat ja päivälliset kulkevat yleensä aikalailla samaa kaavaa, vaihdellen kuitenkin uusien mielitekojen mukaan. Lautaselta löytyy kuitenkin aina suuri määrä kaikkea vihreää, jotain proteiinipitoista, kuitupitoista hiilihydraattia ja pehmeän rasvan lähde.

18987721_10214071239761828_1005025292_o

Paistettuja mausteisia kasviksia (kesäkurpitsaa, bataattia, munakoisoa, kikherneitä), tomaattista quornia sekä yrttejä ja öljyä.

19024789_10214071240441845_1333676140_o

Nämä ovat aika perinteisen näköiset eväsboksit! Erilaisia salaatteja, lehtikaalia, kurkkua, paprikaa. Toisessa kikherneitä, kananjämät ja öljyä, toisessa herneproteiinipyöryköitä ja avokadoa. Kaikki kuorrutettu ravintohiivahiutaleilla ja pippurilla. Nam!

19072916_10214071239521822_1247142725_o

Tämä taas ei ole niin perinteinen näky lautasella. Kikhernepastaa, tomaattikastiketta, yrttitofua, vihreitä papuja ja basilikaa. Maistui herkulliselle, mutta masu sanoo tofulle nounou. Soijamaito ja soijajogurtti menevät kohtuullisissa määrissä, mutta tofu taitaa valitettavasti olla liian hankala pala purtavaksi herkälle mahalle. Sääli, kun oli niin maistuva kombo!

Mitä sun lautaselta löytyy? 🙂

Aika monipuoliselta mielestäni näyttää! En syö samaa ruokaa joka päivä, vaan vaihtelen aika lailla fiiliksen mukaan. Eilen lähestulkoon elin riisikakuilla ja kananmunilla, koska en ehtinyt tehdä eväitä töihin. Eihän se fiksua tai optimaalista ole, mutta sentään tuli syötyä jotain 🙂
Eli jos mulla ois yksi vinkki antaa, niin kuuntele kroppaa ja sen viestejä! Keho on viisas 🙂

~Heidi K.

Miten syön ja treenaan tällä hetkellä?

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella vähän vähemmän vinkkipohjaista tekstiä eli raottaa vähän verhoa mun omien treenien ja ruokailuiden edessä. Mitä päätyy peeteen lautaselle? Entä miltä treenilukujärjestys näyttää? Se selviää tänään!

Aamupalahetki1

Olen jo kauan sitten hylännyt mustavalkoisen näkökulman terveyteen, sillä se ei tuo sitä mitä sillä tavoitellaan. Mustavalkoisuus on in vain pukeutumisessa. Sen sijaan luotan tasapainoon niin ravinnossa kuin treenissäkin.

Syöminen menee tällä hetkellä oikein kivasti eli syön paljon, hyvin ja ruokahaluakin löytyy. Pääsääntöisesti terveellistä ruokaa, välillä suklaata. Jos tarkemmin analysoidaan ruokavaliokokonaisuutta, niin lautaselta on viimeaikoina löytynyt tuttujen kaurapuuroannosten lisäksi melko usein kaurajogurttia, extrapaljon tahinia kaiken kanssa, paistettua lehtikaalia, parsaa, uunikasviksia, bataatti-porkkanamuussia kaurakermalla, nyhtökauraa, kikherneitä ja tomaattimunakkaita. Tällä hetkellä riisi ja parsakaali tökkivät erittäin pahasti, joten niitä ei tule juuri syötyä. Ravintohiivahiutaleisiin sen sijaan olen erittäin koukuttunut, vitsi mitä herkkua ja samalla saa kivasti B-12 vitamiinia ja sinkkiä!
Koen voivani erittäin hyvin kasvispainotteisella ruokavaliolla: Vatsa pelaa, olo on virkeä ja treeni kulkee. En kuitenkaan halua asettaa itselleni turhia rajoja tai kieltoja, minkä vuoksi en lokeroi itseäni kasvissyöjäksi. Syön ruokaa, joka nyt sattuu sisältämään pääasiassa kasvikunnan tuotteita. Lautaselle eksyy kyläillessä myös riistaa ja kanaa toisinaan, kananmunia kulutan päivittäin. Kunhan syömisessä pysyy joustavuus ja sallivuus, niin I’m good.

Mustavalkoisuus on in vain pukeutumisessa. Sen sijaan luotan tasapainoon niin ravinnossa kuin treenissäkin.

En oikeastaan jaksa stressata syömisestä sen kummemmin, koska jos oikein järjellä mietitään, niin mitäs hyötyä siitä on? Ihan oikein, ei yhtään mitään. Toki suunnittelen vähän päivän syömisiä ja valmistelen aterioita, jotta saisin syötyä tarpeeksi. En kuitenkaan punnitse tai laske mitään, enkä rajoita syömistäni. Jos on nälkä, syön lisää. Jos ei ole nälkä, ei ole pakko syödä. Tosin ehkä jonkun tahinipurkin kohdalla se annoskoon kontrolli voi olla ihan terve juttu, muuten lähtisi koko purkillinen aika äkkiä ääntä kohti…

 

Lounas1

Entäs sitten treenit? Treenirintamalla on ihan hiljattain tapahtunut pienoista muutosta. Vaihdoin kolmijakoiseen saliohjelmaan, jota tein muutaman viikon. Mutta se ei napannutkaan. En vain saanut treenistä enää samaa fiilistä!
Aloin miettiä, millaisesta treenistä oikeasti tykkään. Tykkään siitä, että saan kolistella isoja perusliikkeitä ja treenata koko kropan kerralla. Tykkään treenistä, josta tulee vahva ja pystyvä olo. Tykkään kehonpainolla tehtävistä temppuilutreeneistä ja kehonhallintaa vaativista harjoitteista.

Ja näiden pohjalta se omannäköinen treeniohjelma alkoi muodostua. Kaksi kertaa viikossa vedän koko kropan salitreenin, joista molemmat ovat erilaisia. Nämä ovat tehokkaita tunnin settejä, sisältäen maastavetoja, kyykkyjä, askelkyykkyä, leuanvetoa, pystypunnerrusta, penkkiä, kulmasoutua sekä muutamia apuliikkeitä. Nämä ovat niitä treenejä, joiden jälkeen tuntuu että voisin valloittaa maailman!

saliselfie1

Yksi tai kaksi (yleensä yksi) kertaa viikossa teen harjoittelua kehonpainolla. Tämä sisältää punnerruksia, leukoja, renkailla temppuilua, käsilläseisonnan harjoittelua sekä liikkuvuus-, jooga- ja pilatestyyppisiä harjoitteita. Lopuksi teen yleensä myös intervallityyppisen lyhyen rykäyksen soutulaitteella. Voi sitä hien määrää!

Lisäksi minulla on ohjattavana 3 ryhmäliikuntaa viikoittain. Maanantaisin on RVP (reisi-vatsa-pakara), keskiviikkoisin aamukahvakuula ja torstasin kehonhuolto. Teen tunneilla aina itse mukana, vaikka eihän se ihan samaa luokkaa ole, kuin se että olisi itse treenaamassa. Kyllä se joka tapauksessa treenistä käy ja hiki tulee! Torstainen kehonhuoltotunti on yleensä tarpeen alkuviikon treenien jälkeen ja toimii ihanana huoltohetkenä myös ohjaajalle.

Suuri osa liikkumisestani on kuitenkin liikettä, jota en laske varsinaisesti liikunnaksi. Vaikka en siis treenaisi, liikun jollain tapaa päivittäin. Teen kevyitä joogatyyppisiä avauksia ja aktivointiharjoituksia kropalle, kävelen paikasta toiseen, venyttelen. Koen, että itselleni tämän tyyppinen liike on erityisen tärkeää palautumisen kannalta. Varsinkin jos sen yhdistää rauhalliseen hengittämiseen! Siinä on vielä paljon opeteltavaa.

Liike1

Yhteensä siis 2 painoharjoitusta, 1-2 kehonpainotreeniä, RVP ja kahvakuula. Lisäksi kevyttä arkiaktiivisuutta päivittäin. Ihan sopivasti treeniä yhteen viikkoon mielestäni! Raskasta painoharjoittelua tulee paljon vähemmän verrattuna aiempaan, mutta se tuntuu tällä hetkellä hyvältä ratkaisulta. Haluan taas pystyä tekemään enemmän kehonpainotemppuja ja kehonhallintaa vaativia juttuja! Oli nimittäin aikamoinen herätys, kun huomasin etteivät ne enää onnistukaan samaan malliin… Nyt siis takaisin harjoittelun pariin, niin alkavat taas kässärit kulkea!

Mites sun treeni- ja ruokakuviot menee tällä hetkellä? 🙂
~Heidi K.