Kiitollisuus – Me olemme etuoikeutettuja

kiitollisuus

Tiesitkö, että kiitollisuus on suuri osatekijä yksilön onnellisuudessa? Toisin sanoen se, miten suhtaudut elämääsi, haasteisiisi, omaisuuteesi ja läheisiisi määrittelee onnellisuuttasi. Jos saamaansa ei arvosta, havittelee usein aina vain lisää ja onnellisuus siirtyy taas sitten kun. Onnellisuutta lisää merkittävästi kiitollisuus – huomion kiinnittäminen siihen mitä jo on, sen sijaan että miettisi mitä vielä haluaisi ja mikä voisi olla paremmin.

Tärkeää on nimenomaan kiitollisuuden tunne. Pelkkä lista asioista, joista on järjellä ajateltuna kiitollinen ei millään riitä – onnelliset ihmiset tuntevat kiitollisuutta, eivät vain ajattele sitä.

Jos ajatus kiitollisuudesta tuntuu kaukaiselta, niin hei, et ole yksin. Me täällä länsimaissa elämme etuoikeutettua elämää. On helppo unohtaa kiitollisuus läheisistä, materiasta tai terveydestä, sillä ne ovat meille niin itsestäänselviä. Korvattavissa. Jos parisuhde hajoaa, tinderistä saa uuden. Jos sukat menevät rikki, mennään kauppaan ostamaan parit uudet halvemmissa tuplapakkauksissa. Jos terveys reistailee, lääkäriin pääsee helposti ja homma hoidetaan kuntoon.

Näin ei todellakaan ole kaikkialla ja mielestäni on kamalaa, ettemme arvosta kaikkea sitä mikä meillä on jo niin hyvin. Kukaan ei kaappaa perheenjäseniämme, emme joudu elämään jatkuvassa pelossa tai nälänhädässä. Suomessa on kaikki todella hyvin, mutta välillä se näyttäisi unohtuvan ja muuttuvan itsestäänselvyydeksi. Itsekään en ole mikään täydellinen kiitollisuuden sipuli, mutta yritän arvostaa näitä kortteja, jotka minulle on jaettu; Ei ehkä mikään täysi rivi ässiä, mutta kuitenkin hyvä käsi.

Eihän oma kiitollisuutemme mitenkään poista ihmisten kärsimystä ja huonoja elinoloja, mutta ehkä se antaisi meille perspektiiviä? Jos olisimme onnellisempia, tarvitsisimmeko niin paljon tavaraa ja kulutusta? Monesti nimittäin haemme juuri onnellisuuden tunnetta tavarasta, joka ei sitä kuitenkaan lopullisesti voi tuoda. Voisimmeko onnellisempina ehkä antaa helpommin omastamme, jotta toisetkin voisivat kokea kiitollisuutta saamastaan mahdollisuudesta?

Monesti myös kuulee sanottavan, että ne keillä ei ole paljoa omaisuutta ovat niitä onnellisimpia. En voi puhua omasta puolestani (en ole kauheasti matkustellut), mutta ystävieni kertomusten mukaan iloisimmat, kiitollisimmat ja tyytyväisimmät ihmiset ovat tulleet vastaan Afrikassa. He elävät vaatimattomasti, mutta suhtautuvat kiitollisuudella kaikkea saamaansa kohtaan. Tämäkin on varmasti radikaali yleistys, mutta laittaa ajattelemaan.

kiitollisuus

Kiitollisuusharjoituksista lisää onnellisuutta?

Jos haluat kiitollisuuden osaksi arkeasi, ihan ykkösvinkki on harjoitella asiaa. Ajattelumallimme ovat pitkälti opittuja, joten aina voit opetella uuden tavan suhtautua elämääsi. Aloita jostain ja harjoittele. Yksi yksinkertainen tapa lisätä omaa kiitollisuutta on toteuttaa säännöllisesti kiitollisuusharjoituksia. Harjoitukseen ei ole yhtä ja ainoaa tapaa, mutta alla on muutamia esimerkkejä.

Kirjoita päivittäin vihkoon kolme asiaa, joista olet kiitollinen

Juttelkaa illalla puolison tai ystävän kanssa sen päivän kiitollisuuden aiheistanne

Kirjoita ylös paperille tai puhelimen muistiin kaikki kiitollisuuden aiheet, isot tai pienet, jotka mieleesi juolahtavat

Teemme mieheni kanssa usein kävelyllä jonkinlaisen kiitollisuusharjoituksen keskittyen kyseisen päivän kiitollisuuden aiheisiin. Lähes aina vaikeankin päivän jälkeen löytyy todella monia asioita, jotka tuovat kiitollisen olon. Tänään kirjoitin pidemmän listan kiitollisuuden aiheita.

Kiitollisuus – Mielessäni juuri tänään

Saan olla kotona lapsen kanssa ja nähdä hänen kehittyvän.

Minulla on ihana aviomies sekä läheisiä ja ystäviä

Olemme kaikki terveitä. Terveys on iso voimavara.

Meillä on ruokaa, vettä, lämpöä, koti, vaatteita, huonekaluja.

Olen saanut etuoikeuden kouluttautua ja tehdä töitä yrittäjänä alalla, jota rakastan

Voimme tehdä töitä ainakin osittain kotoa käsin ja säästää siten aikaa perheen kanssa käytettäväksi

Voin liikkua päivittäin ja elää ilman jatkuvaa kipua

Voin vain kävellä ovesta ulos Suomen upeaan ja puhtaaseen luontoon, joka rentouttaa kehon ja pään

Suomen toimiva ja edullinen terveydenhuoltojärjestelmä on tällaiselle katastrofi-ihmiselle suuri kiitollisuuden aihe

Minulla on mahdollisuus tehdä asioita joista nautin, kuten blogin kirjoittaminen, treenaaminen, neulominen, käveleminen, kokkailu ja reseptien luominen, kavereiden kanssa kahvittelu, lapsen puuhien seurailu ja somen päivittäminen

Tunnen itseni onnelliseksi myös niinä vaikeimpina hetkinä. Se perusonnellisuus on aina siellä, vaikka ympärillä myllertäisi.

Ennen kaikkea minulla on vapaus valita. Minä saan päättää, mitä elämälläni teen. Kouluttaudunko vai en. Minkälaisessa paikassa teen töitä, teenkö niitä paljon vai vähän. Syönkö terveellisesti vai päätänkö nautiskella mutakakkua. Liikunko tänään kovaa, rauhassa vai möllötänkö sohvalla. Minä saan päättää elämäni suunnan.

Haluan kunnioittaa tätä vapautta, sillä kaikilla ei sitä ole.

kiitollisuus

Olisi ihan tosi mielenkiintoista kuulla teidän ajatuksianne tähän aiheeseen. Teksti ei ole mikään täysin syväluotaava, joten varmastikin jokin näkökulma on jäänyt huomioimatta. Enkä nyt missään tapauksessa tarkoita, että kiitollisuusharjoituksilla koko homma korjaantuu, mutta näen ne hyvänä työkaluna oman henkisen hyvinvoinnin kehittämisessä. Yksilön vointi taas heijastuu monesti ulospäin!

Ois myös huippua, jos jaksaisit kertoa sun kiitollisuuden aiheista juuri tänään! Niistä tulee aina hyvä mieli 🙂

Lissää luettavaa:

Et ehkä tarvitse uusia kenkiä, vaan enemmän itsearvostusta
Ekologinen arki – 15 pientä ekotekoa

 

2 thoughts on “Kiitollisuus – Me olemme etuoikeutettuja

  1. Juuri nyt tässä aamuhetkessä olen kiitollinen: hiljaisuudesta ja aamukahvista, ajatuksesta että voin pian kömpiä herättämään rakkaani, tulevasta viikonlopusta, kaikesta tuesta mitä olen saanut mielenterveysongelmien selättämiseksi, mukavasta kodista rauhallisella paikalla, kropasta joka jaksaa yhä kaikkien koettelemuksien jälkeen, syksyn raikkaudesta ja hämärästä, läheisistä ystävistä ja paljon muusta sekä tietysti tästä sinun kirjoituksesta, joka pysäytti miettimään ja tajuamaan kuinka paljon on aihetta kiitollisuuteen. Kiitos ❤️

  2. Olipas herättelevä teksti ja tärkeä. Harvemmin sitä tosiaan huomaa kuinka paljon oikeasti ympärillä on kiitollisuuden aiheita. On totta että juurikin maailmanlaajuisesti luettelemasi kiitollisuuden aiheet ovat tärkeitä huomioita, vaikka itse en niin laajasti osaa aina kiitollisuutta ajatella. Nyt kuitenkin suhteellisen lyhyesti elämääni pohtien koen kiitollisuutta perheestäni, ruuasta jonka juuri söin, treenien palaamisesta (parin viikon kipeilyn toivon olevan nyt takana päin), sekä ystävästäni, kenet näen pitkän tauon jälkeen illemmalla. Yleisesti muuten kiitollisuuden tunnetta koen juuri päättyneistä opinnoista (tutkintotodistusta odottaen), pian alkavasta uudesta työstä sekä olemassa olevista sosiaalisesta verkostostani. On kuitenkin jännä miten hyvältä jotkut asiat tuntuvat, mutta silti toisinaan huomaa ”haaveilevani” josta vieläkin mitä juuri sillä hetkellä ei ole. Esimerkiksi vaikka ympärillä on ihmisiä, silti saattaa kaivata parisuhdetta, tai vaikka sairastelun jälkeen pääsee vähän treenaamaan, ”harmittaa” ettei pysty jatkamaan heti siitä mihin jäi ja treeni tuntuu yllättävän tahmealta vaikka samaan aikaan niin hienolta kun pääsee pitkästä aikaa liikkumaan. Tekee hyvää harjoitusta välillä oikeasti ravistella omaa mieltään että muista olla kiitollinen siitä mitä minulla on juuri nyt. Tuli myös kuukausi takaperin koettua erittäin läheltä lähimmäisten merkityksen valitettavasti vasta silloin kun tapahtui juurikin se ”henkilöä/asiaa oppii arvostamaan vasta kun sen menettää”.. Tämän tajuaminen lisää entisestään kiitollisuuden tunnetta niistä asioista ja ihmisistä mitä oikeasti omassa elämässä on.
    Sekin on musta jännä miten kroppa reagoi esim erilaisilla kiputiloilla tai vaikka väsymyksenä, vaikka asiat ovat oikeasti hyvin ja juuri järjestymässä ”kohdilleen”. Toisinaan on haastavaa käsitellä ”negatiivisia” tuntemuksia, kun miettii, että asiathan ovat oikeasti hyvin. Jälleen huomaa kuinka kokonaisvaltainen olento ihminen on, niin hyvässä kuin pahassa 😀 mutta ehkä tosiaan ”aika parantaa” 🙂

    Kiitos tästä postauksesta, sai ajatuksia taas jäsenneltyä!

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.