Mielihyvävelka – Miten laittaa piste napostelulle?

Ootko koskaan ollut sellaisessa tilanteessa, että sun tekisi kovasti mieli jotain tiettyä ruokaa X? Olkoon se nyt vaikka smoothieta. Järkeilet kuitenkin, että nyt olisi parempi syödä jotain ruokaa Y, vaikkapa munakasta. Kokoat annoksen munakkaasta ja vihreistä kasviksista. Ruoka on hyvää ja maha on periaatteessa täysi, mutta jotain tekisi vielä mieli. Kasaat lautaselle vielä riisikakkuja ja lisää rehuja, jos se vaikka olisikin nälkää. Lisäät mukaan myös banaanin, jotta makeannälkä lähtisi. Mutta ei, edelleen tekee mieli ”vähän jotain”.

Ja sitten lopulta tilanne etenee siihen, että tulee syötyä munakassetti vegeillä, riisikakut, banaani ja lisäksi se smoothie. Tai ainakin ajattelet smoothieta seuraavat pari tuntia, kunnes se on vaan pakko tehdä, että sen saa pois ajatuksista. Vaikka olisi alunperin ollut ihan tyytyväinen pelkästään siihen smoothieenkin. Jälkeen jää ikäänkuin mielihyvä velka, sillä mieli hakee edelleen sitä nautintoa, jota olisi alunperin halunnut.

DSC_1232

Mulle on käynyt näin melko usein – ainakin ennen. Ero nykyiseen piileekin siinä, että pyrin kuuntelemaan kropan ja mielen viestejä. Kun jo alunperin valitsee sen mitä tekee mieli, ei tule vedettyä övereitä tai valittua isoa kasaa ruokaa korvikkeeksi.
Tätä voisi kutsua hienolla termillä myös intuitiiviseksi syömiseksi. Siinä piilee kuitenkin yksi seikka, joka tulisi huomioida ennen kuin lähtee täysin kuuntelemaan mielihaluja: Pohjan täytyy olla kunnossa.

On melko helppoa syödä intuitiivisesti, kun perusteet ovat hanskassa. Ruokailurytmi on säännöllinen, terveellistä perusruokaa tulee riittävästi ja monipuolisesti, vettä menee ainakin se litra päivässä, herkut eivät ole jalustalle nostettuja eivätkä toisaalta demonisoituja. Lienee selvää, että puolen päivän paaston jälkeen aika monen ei tee mieli sitä mikä olisi fiksua kehon kannalta, vaan valinnat kallistuvat burgereihin, sipsikaljalinjaan ja nopeisiin sokereihin. Toisaalta jos herkkuihin (tämän sanan määrittelystä voi olla montaa mieltä, ei mennä siihen nyt!) ei ole normaalia suhdetta, voi olla aika turmiollista vain ”syödä mitä mieli tekee”.

Kannustaisinkin kaikkia napostelusta ja ”vähän jotain” -syömisestä kärsiville panostamaan perusteiden jälkeen siihen, että syöt omasta mielestäsi hyvänmakuista ruokaa fiiliksen mukaan. Terveellinen ruoka voi olla TODELLA herkullista ja maistuvaa, kunhan vähän käyttää mielikuvitusta.

DSC_1250

Mun kaikki napostelut ja mieliteot loppuivat, kun aloin panostaa arkiruoan maittavuuteen. Ruoan määrä ei ole enää vuosiin ollut ongelma, vaihtelevuus ja tylsyys ehkä ennemminkin. Kerran kuussa kuiva salaatti + riisikakkusetti kyllä menee, mutta huomaan heti sen aterianjälkeisissä mieliteoissa. En enää suostu syömään tylsää ruokaa. Mun ruoassa täytyy olla makua, värejä, rouskuvan rapeaa, pehmeää ja mehukasta.

Salaatista saa hurjan mielenkiintoisen lisäämällä mausteeksi sitruunaa tai viinietikkaa sekä pippuria, sekä koostumukseksi pehmeyttä avokadosta ja rouskuvuutta kuivatuista karpaloista. Lisään melko usein hedelmiä tai bataattia suolaisen ruoan kaveriksi. Myös erilaiset tahnat ja dipit, kuten punajuurihummus ja salsakastike, ovat nousseet vakkareiksi meidän ruokapöydässämme. Mieheni kokkailee usein tomaattipohjaisia kastikkeita, joihin tulee reippaasti yrttejä ja mausteita. Kermaisemmissa ruoissa olemme käyttäneet kaura- tai kookoskermaa. Sovellan jatkuvasti vanhoja reseptejä, keksin uusia ja leivon terveellisempiä herkkuja. Kaikki nämä keinot lisäävät makua & ravintoaineita ruokiin terveellisyydestä tinkimättä! Terveellinen ruoka ei tosiaan ole vain parsakaalia ja kanaa.
Mulle itseasiassa on tullut pieni ällötys parsakaalia kohtaan, kun söin sitä yhteen aikaan joka päivä. Nyt ei enää pysty, lehtikaali voittaa mennen tullen!

En voi edes kuvailla, miten paljon helpommaksi terveellinen syöminen on muuttunut, kun siitä ruoasta tekee oikeasti maistuvaa. Kyllähän sitä varmasti tykkää ihan mistä tahansa syömisestä, kun masu tulee täyteen. Itselleni se ei riitä. Haluan oikeasti todella nauttia syömisestä, eikä kana-riisisetti toimi siihen. Nälkä lähtee, mutta mieliteko jää. Mielihyvävelka on ja pysyy.

Jätski1
Vaikeinta on aloittaminen. Tavat ja tottumukset ohjaavat meitä arjessa hyvin pitkälle: Jos olemme tottuneet syömään vähän makeaa jokaisen aterian päälle, niin tottakai sitä myös tekee mieli jokaisen aterian jälkeen. Kyse ei siis välttämättä ole pelkästään mieliteosta, vaan myös opitusta tavasta. Haastaisinkin sinut siis haastamaan omia tapojasi!

  • Kokeile muuttaa ateriat enemmän itseäsi miellyttäviksi. Se voi olla liraus öljyä ja sitruunaa, hedelmää salaatin kylkeen, kanan vaihtaminen kalaan tai parsakaalin skippaaminen porkkanan kustannuksella. Saat itse päättää!
  • Kiinnitä huomio tapakäyttäytymiseen. Kun huomaat olevasi käsi karkkikulholla, voit kysyä itseltäsi, että tekeekö sinun oikeasti mieli? Vai siksi, että se on siinä saatavilla?
  • Voit myös kokeilla päästää irti halusta syödä, jos huomaat ettei mieliteko ole todellinen. Jo syömisen halun havainnointi vie eteenpäin. Minulla auttaa se, että huomioin ääneen ”Haluaisin taas syödä, vaikkei minulla ole nälkä. Ei mulla kyllä oikeastaan tee mieli”.
  • Keksi sijaistekemistä. Kun ajatukset suuntaa pois 10-20min, napostelutarve vähenee. Napostelun himossa usein lakkaan kynnet, koska silloin on muuta ajateltavaa eikä kosteilla kynsillä voi napsia ruokaa. win-win.

DSC_1074

Kannustan tosiaan alun jälkeen syömään fiiliksen mukaan. Jos jotain tekee kovasti mieli, sen voi syödä. Itsekin söin viikonloppuna muun muassa riisijätskiä mansikoilla sekä appelsiini-suklaamuffinssia. Näkisin tärkeänä kuitenkin, ettei herkkua vedä tyhjään mahaan. Nälkään syöty sokerinen herkku nimittäin vain lisää mielihyväyhteyttä – seuraavan kerran nälän yltyessä tekee entistä enemmän mieli namia. Lisäksi aterian päätteeksi syöty herkku myös nostaa verensokeria maltillisemmin, kuin tyhjään mahaan syöty ja annoskokokin pysyy kohtuullisempana.

Samalla kun opit pois tavoista ja tottumuksista, jotka mahdollistavat napostelua, myös tarve napostelulle vähenee maittavamman ruoan myötä. Sitä paitsi elämä on paljon kivempaa, kun syö joka päivä älyttömän hyvää ruokaa 😉

Onko sulla kokemusta napostelusta tai ”vähän jotain” -syömisestä? Kuulisin mielelläni kokemuksia tai keinoja, jolla sinä selätit napostelun! 🙂

One thought on “Mielihyvävelka – Miten laittaa piste napostelulle?

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.