Syödäkö vai eikö syödä? Intuitiivisen syömisen taito

Minkälainen on terveellisin ruokavalio? Onko olemassa parasta mahdollista ruokavaliota?

Minun mielestäni on. Mielestäni paras ruokavalio on sellainen, joka tuo noudattajalleen hyvää oloa. Jossa kuunnellaan tarkasti kropan viestejä, mietitään mitä ne kertovat ja mennään niiden mukaan. Tehdään pääsääntöisesti valintoja terveellisten ruokien kategoriasta, välillä nautiskellaan niitä omia herkkuja hyvällä omatunnolla. Käytännössä tätä voisi kutsua intuitiiviseksi syömiseksi. Mielestäni keho osaa kertoa mitä se tarvitsee, kunhan sitä osaa kuunnella.
Ja sehän se ongelma usein onkin: Ei osata kuunnella kehoa. Joko syödään maha tupaten täyteen tai ollaan nälässä. Vedetään fitneksen kiilto silmissä parsakaalia napaan, vaikka maha turpoaa ja kipuilee. Syödään lauantaina kilo karkkia, koska huomenna on sunnuntai ja ei enää saa. Monilla on näiden erikoisruokavalioiden, cheat mealien ja kaikettomuuden keskellä kadonnut luontainen kylläisyydensäätely ja kehonkuuntelu ihan kokonaan

Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma menee näin: Syö mitä haluat, sen verran kuin haluat. Lastaa lautasellesi juuri niitä ruokia, joita sinun tekee mieli ja lopeta syöminen kun olet sopivan kylläinen. Uskalla santsata, jos jäi nälkä sekä uskalla jättää lautasen reunalle jos et jaksa enää. Syö uudelleen silloin kun on nälkä, oli se sitten 2 tai 4 tunnin päästä.

Aluksi voi tuntua, että kontrollista luopuminen on vaikeaa. Kun ei enää olekaan tiettyjä sääntöjä. Voit kuitenkin miettiä, mitä hyvää ruokaa koskevat säännöt ovat tuoneet elämääsi? Ahdistusta, kun söitkin ylimääräisen omenan, ruokaväli venähti neljään tuntiin, otit ystävän synttäreillä ison palan kakkua tai lorautit kahviin maitoa vaikka olit maidottomalla? Kuinka moni näistä asioista on oikeasti ruokavaliosi terveellisyyttä heikentävä tekijä? Pieni vinkki, ei yksikään.
Monesti kiellot synnyttävät vain entistä enemmän ruokahimoja: Kun turhat kiellot ja säännöt poistetaan, myös hurjat herkkuhimot loistavat poissaolollaan. Entä sallisit itsellesi kohtuullisen määrän lemppariherkkuasi silloin kun siltä tuntuu, silloin kun oikeasti tekee mieli? Ei keho tiedä onko lauantai vai maanantai herkkupäivän koittaessa! Jos aina panttaat herkuttelua eteenpäin ennalta sovitulle päivälle, tulee herkuttelusta ennemminkin suorite kuin todellista nautiskelua. Myöskin riski överimättöihin ja vain rutiinin vuoksi syömiseen kasvaa.

Tietysti myös intuitiivisessa syömisessä on omat haasteensa. Henkilöllä tulee olla melko hyvä pohjatuntemus ravitsemuksesta ja ruokailutottumukset suunnilleen mallillaan. Sokeriin sekä rasvaiseen ja suolaiseen ruokaan tottunut keho huutaa nimittäin juuri näitä ruoka-aineita lisää, ei se halua heti ensimmäisenä banaanilettuja tai paprikaa. Anna kehollesi aikaa. Totuta sitä pienin askelin vähäsuolaisempiin aterioihin ja vähennä valkoisen sokerin käyttöä.
Tulee myöskin huomioida, että osa terveydelle epäedullisista muutoksista ei tunnu ennen kuin jotakin vakavampaa terveyshaittaa on jo muodostumassa. Esimerkiksi korkeaa veren kolesterolipitoisuutta ei voi tuntea. Vaikka itselle tuntuisi hyvältä syödä voita suoraan paketista, se tuskin on pidemmällä tähtäimellä hyvä ratkaisu. Jos kehollasi on kovasta liikunnasta ja runsaasta hikoilusta johtuen suolanpuute, se saattaa ilmetä hirmuisena salmiakin himona. Tämä ei tarkoita että sinun tulisi syödä salmiakkia, vaan ennemminkin kiinnittää huomiota kehon mineraalitasapainoon.

Itse olen entistä enemmän alkanut luottaa intuitiooni myös syömisessä. Kuuntelen tosi tarkkaan kylläisyyden tunnetta sekä olotilaa vatsassa. Noudatan myös mielitekojani hyvin pitkälle, nappaan jälkkäriksi taatelin tai mangopaloja, jätskiä, suklaata tai ison piparkakkulatten jos siltä tuntuu. Toisinaan se voi olla myös raakakakkua, täydellisen tahmeaa mutakakkua tai macaron leivoksia. Wingsejä, itsetehtyjä hamppareita tai suolapähkinöitä. Välillä syön monta päivää pelkkää kasvisruokaa, toisinaan iskee himo kunnon pihviin ja punaviiniin. Kyse on kohtuudesta.
Kun lisäksi valitsee joka päivä niitä (terveellisiä) ruokia joista pitää, tuntuu kuin herkuttelisi joka päivä. Sellaista ruokavaliota on todella helppo noudattaa ihan vuoden ympäri. Kun arkiruoka on omaa herkkua, ei houkutus epäterveellisempiin ruokiin ole läheskään niin suuri. Syö siis ruokia joista pidät!
Olen kuitenkin jo vuosia syönyt terveellisesti, joten moni juttu tulee suoraan selkärangasta. Alla on muutama perusperiaate, jota noudatan ihan automaattisesti. Sanomattakin lienee selvää, etteivät nuo ole mitään kiveen kirjoitettuja, vaan niistäkin joustetaan toisinaan!

Minulle parhaan ruokavalion perusperiaatteet:

1. Jokaisella aterialla kasviksia, marjoja tai hedelmiä
2. Ruoka- ja janojuomana vesi
3. Säännöllinen ateriarytmi
4. Pääaterioilla jokin laadukas proteiininlähde
5. Terveellisyys ei tarkoita tylsyyttä
6. 80/20: Kun 80% syö hyvin, lopun 20% voi syödä vähän rennommin
7. Höttöhiilihydraatteja, punaista lihaa ja alkoholia melko harvoin
8. Monipuolisuutta ja vaihtelua ihan joka päivä
9. Mikään ei ole kiellettyä

Voisin kuvitella näiden pätevän aika monelle! Ainakin jos tähtäimessä on hyvinvointi, eikä esimerkiksi tavoitteellinen lihasmassankasvatus tai suuri laihdutusurakka. Siinä täytyy jo ollakin hieman tarkempi, jotta tavoitteisiin päästään. Hyvinvointia tukeva ruokavalio saa olla paljon rennompi! Paras ruokavalio on siis sinulle, kehollesi ja mielellesi sopiva, suurimmilta osin terveellisiä ruoka-aineita sisältävä kokonaisuus, johon mahtuu myös sinun herkkuruokiasi.
Kertokaahan vähän teille parhaasta ruokavaliosta. Tää toimii mulla, mikä toimii sulla? 🙂

5 thoughts on “Syödäkö vai eikö syödä? Intuitiivisen syömisen taito

  1. Hyvä kirjoitus taas! 😉 <3 Vitsi kun tämä kaikki oliski niin helppoa, eniten jonka kanssa joutuu tekee töitä tämän asian suhteen on - oma pääkoppa! Syöminen on minulle ollut aina vähän sellaista- että tykkään todella paljon syömisestä ja ruuasta ylipäätään. Mieluisasti vielä paljon jos mahdollista (helposti ylen syöntiä)! Mutta olen siis viime vuosina löytänyt kuitenkin paljon tasapainoisemman meiningin syömisten suhteen. Syön terveellisesti (kasvikset, protskut, marjat, hedelmät).. :) Joskus ongelmana saattaa olla, että napostelu/napsinta voi jäädä päälle pidemmäksi aikaa, ja mikä tästä tekee outoa on se, että tämä vaihe jää helposti päälle ajalla kun en ole niin aktiivinen (vähäinen liikunta arjessa). sitten kun liikun enemmän (treenit yms.), tuolloin tulee syötyö paremmin/terveellisemmin :) En tiedä ymmäristkö mutta kuitenkin :)

    Mutta tuo- Intuitiivisen syömisen taito kuulostaa todella hyvältä vaihtoehdolta! Se vaan vaatii enemmän aikaa ymmärtämään syvemmin asiaa. Myös oman kehon kuunteleminen on tärkeää!

  2. Tosi hyvä kirjoitus! Olen opetellut samanlaista ruokafilosofiaa tässä vuoden verran ja voin sanoa, että toimii! ;)) Olen paranemassa anoreksiasta ja juurikin nämä hypeyts ruokavaliot, liialliset rajaukset yms. ahdistavat ja veisivät vain takaisin sairauden polulle. Tällainen suhtautuminen ruokaan tuntuu hyvältä niin mielessä kuin kehossakin! Ihanaa kun huomaa jonkun muunkin ajattelevan näin. On raikasta huomata nettimaailmassa normaaleja ihmisiä 🙂

  3. Kiitos paljon! <3
    Eihän kohtuus ja kehon kuunteleminen olekaan aluksi ollenkaan helppoa. Opettelu vie paljon aikaa ja on haastavaa. Paljon helpompaa on rajoittaa ruokailuaan tai seurata paperilappua, mutta siinä ei opi yhtään sen kohtuullisemmaksi 🙂
    Mä oon ollut ihan samassa tilanteessa kuin sinä! Tykkään edelleenkin syömisestä ja ruoasta, mutta tasapainon löydyttyä ei ole tullut ylensyötyä oikeastaan ollenkaan. Siihen ei enää ole tarvetta, sillä tiedän että voin heti nälän yllättäessä syödä uudelleen. Ihanaa että säkin oot alkanut löytää tasapainoisuutta syömisiin, oot jo hyvällä tiellä!
    Hahah, treenaamattomuus aiheuttaa itseasiassa minullekin hankaluuksia, koko ajan tuntuu että on se ”pikkunälkä” ja tekisi mieli vierailla jääkaapilla! Ymmärrän siis hyvin 😀 Jälleen lisämotivaatiota pitää kiinni säännöllisestä liikkumisesta.

    Kehonkuuntelu, intuitiivinen syöminen on mielestäni tosiaan erittäin hyvä ruokailumalli, jos terveelliset elämäntavat ovat jo hyvällä mallilla. Aikaa se vaatii, mutta palkitsee myös rennommalla suhtautumisella ruokaan 🙂

    Kiitos kun kommentoit Liisi!

  4. Jes! Huippua kuulla, että olet jo paranemassa <3 Itse koen myös kaikettomat ja ennalta kirjoitetut ruokavaliot hieman ahdistavina. Onneksi tiedostat, että nämä saattaisivat lipsauttaa sinut jälleen sairauden puolelle!
    On tosiaan kiva huomata yhteneviä ajatuksia. Kiitos paljon kommentistasi, huikeat tsempit paranemisprosessiin! 🙂

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.