Spartangear PT vklo3 – anatomiaa, ohjelmointia ja liikkuvuusharjoitteita

Kolmas koulutusviikonloppu piti sisällään paljon opiskelua ihmisen anatomiasta ja harjoittelun ohjelmoinnista. Kouluttajanamme toimi naprapaatti ja alppimaajoukkueen fysiikkavalmentaja Petri Halonen. Älyttömän pätevä, innostava ja taitava puhuja! Lihasten, luiden ja nivelten lisäksi perehdyimme käytännön osuudessa myofaskiaaliseen harjoitteluun. Tässä postauksessa kertailua viikonlopun herättämistä fiiliksistä ja ajatuksista!

Anatomian suhteen ei tullut hirveästi uutta tietoa, sillä vastaavia asioita on tullut opiskeltua sekä ravitsemustieteen että liikuntalääketieteen opinnoissa. Luennot toimivat kuitenkin todella hyvänä kertauksena ja muutama uusi oivalluskin syntyi. Esimerkiksi olkapään rakenteen ymmärsin tällä kertaa huomattavasti paremmin havainnollistavien kuvien ja perusteellisen sanallisen opetuksen siivittämänä.

Mietin viikonlopun aikana paljon lihastasapainoa, sekä omaani että yleisesti. Epätasapaino altistaa helposti vammoille, sillä kireys tai heikkous ohjaa liikemalleja virheelliseen suuntaan. Esimerkiksi kireät takareidet saavat syväkyykyssä selän pyöristymään. Jos taas toinen takareisi on venyvämpi kuin toinen, lähtee lantio kiertymään. Vaikka itselle kyykky tuntuisi normaalilta, saattaa se ulkopuolisen silmään näyttää hullulta vatkaamiselta!
Puolierojen tasoittamisesta ja harjoittelusta vammojen sattuessa tuli myös uutta tietoa. Aina ei tarvitse kaikkea tehdä samanverran molemmille puolille. Jos oikea puoli kropasta kiristää enemmän, onko järkeä hinkata samanverran liikkuvuusharjoitteita myös vasemmalle? Yhtä hyvin voisi tehdä tasoittavasti aina pari enemmän kireämmälle puolelle!
Vamman sattuessa puolestaan tulisi tervettä raajaa harjoittaa mahdollisuuksien mukaan: Hermoston välityksellä nimittäin tapahtuu siirtovaikutus myös liikuntakyvyttömälle puolelle. Lihasepätasapaino korjautuu kyllä, kunhan vammautunutta raajaa pääsee jälleen kuormittamaan normaalisti.
Omassa kropassani havaitsin todella selkeän puolieron oikean ja vasemman välillä. Vasen puoli meni ihan sököksi välilevynpullistuman vuoksi vuosi sitten eikä hermotus ole vieläkään ihan samanlainen kuin oikeassa, liikkuvuudesta puhumattakaan. Kun ongelman tiedostaa, on siihen huomattavasti helpompi puuttua!

Ohjelmointi eli harjoittelun suunnittelu oli todella tarpeellinen osa koulutusviikonloppua. Monenlaisella ohjelmalla ja jaksottelulla voi saada hyviä tuloksia, mutta muutama pääasia tulisi pitää mielessä harjoitusohjelmaa laatiessa. Listasin teille tuohon alle muutaman pääperiaatteen!

  • Lepopäivät ja -jaksot selkästi kalenteriin
  • Veto- ja työntöliikkeet tasapainoon
  • Huoltava ja liikkuvuutta parantava harjoittelu osaksi alkulämmittelyä ja loppuverryttelyä
  • Huolella valitut harjoitusliikkeet, jotka tukevat tavoitetta
  • Tasaisesti kuormitusta kaikille energia-aineenvaihdunnan osa-alueille (aerobinen, anaerobinen) 
  • Harjoittelu ja palautuminen tasapainoon
  • Vähemmän on enemmän

Myofaskiaalisesta liikkuvuusharjoittelusta tulen tekemään vielä oman postauksensa! Sen verran hyvin kolahti kyseinen liikkuvuusharjoittelun muoto. Olen itseasissa jälleen Turussa, kauan maltoinkin pysyä poissa… Tänäviikonloppuna on nimittäin luvassa bodyweight trainingia ja ravitsemusasiaa, niiiiin mielenkiintoista! Treeniä siis tiedossa tällä suunnalla, mitäs teidän viikonloppuunne? 🙂

2 thoughts on “Spartangear PT vklo3 – anatomiaa, ohjelmointia ja liikkuvuusharjoitteita

  1. Todella jännä lukea sinun pt opinto matkaasi! 🙂 Ja minua kiinnostaa kovasti tuo myofaskiaalinen liikkuvuusharjoitus postausjuttu 😉 Tsemppiä opiskeluihin 🙂 Ps. Oletko valmistunut ravitsemustieteen koulusta?

  2. Voi vitsit, kiitos paljon kommentistasi! Postausta myofasciaalisesta liikkuvuusharjoittelusta on tulossa piakkoin 🙂
    En ole vielä valmistunut, tänä keväänä tosin saan kandinpaperit ulos! Maisterivaihe kestää vielä sen 2v 🙂
    Kiva kun kommentoit Liisi!

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.