Sinä riität

Minulla on taustalla monia kokemuksia, joiden vuoksi tunsin vuosia olevani huono kaikin puolin. Muun muassa koulukiusaaminen teki minulle päivän selväksi että sinä et kelpaa, et ole mitään.
Voi kyllä se sattui pienen tytön sieluun, kun oikein yritti ymmärtää miksen voinut olla muiden ystävä. Mikä minussa on vialla, miksi muut eivät pidä minusta? Miksi he kertovat minulle päivästä toiseen, etten kuulu joukkoon, olen outo, erilainen?
Mulla meni vuosia päästä yli tuollaisesta kohtelusta. Käperryin sisäänpäin, yritin olla vahva. Riittämättömyys varjosti kuitenkin valintojani päivästä toiseen. Miten voisin koskaan kelvata kenellekään? Mitä enemmän yritin saada ihmiset pitämään minusta, sitä enemmän etäännyin itsestäni. Tein valinnat muiden kuin itseni vuoksi.

Vasta kun ymmärsin tehdä valinnat oikeasti itseäni kuunnellen, aloin voida hyvin. Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä ja sisältänyt melko paljon epävarmuutta. Olen epäillyt omia kykyjäni ja päätöksiäni sekä muiden motiiveja ja sanoja. Jossain kohtaa kuitenkin ymmärsin, että jos en ala luottaa itseeni tai muihin, en voisi koskaan saada mitään haaveilemaani. Pienin askelin ja teoin etenin itseluottamuksen polulla. Opin vähitellen uskomaan että joku voi oikeasti haluta olla ystäväni. Tai että joku pitää mua kauniina. Tai fiksuna. Siihen saakka olin aina kääntänyt moiset ajatukset päässä aivan päinvastaisiksi. Aloin kyseenalaistaa käytösmallejani ja antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua oikeaan minuun. Uskon, että on parempi luottaa toisiin ja pettyä, kuin olla luottamatta ollenkaan.

Tiedostin jo tuolloin pienenä olevani erilainen. Herkkä, intuitiivinen, hieman introvertti. Nuorempana ajattelin niiden automaattisesti olevan negatiivisia asioita. Olen kuitenkin pyrkinyt kääntämään ne voimavaraksi. Parhaat päätökseni olen tehnyt kuuntelemalla sisäistä ääntäni! Arvostan nykyisin näitä herkempiä piirteitäni ja pyrin kunnioittamaan niitä. Kaikki nämä kokemukset, luonteenpiirteet ja ominaisuudet ovat osa minua. Tänä päivänä osaan olla täysin oma itseni. Annan palasen itsestäni jokaisella hymyllä, keskustelun pätkällä ja halauksella. Koska sellainen minä oikeasti olen: Haluan tuoda iloa ja valoa muille, auttaa jos suinkin pystyn.


Jos olisi vain yksi asia, jonka haluaisin Sinulle palavasti kertoa, se olisi tämä. Sinä riität.
Just semmoisena kuin olet, mitään ei tarvitse muuttaa. Oot hyvä juuri tuollaisena.

Lempeää lauantaita <3

4 thoughts on “Sinä riität

  1. Ihana teksti, kiitos <3 Tunnistin itseni kyllä monesta kohtaa. Mutta tuli hyvä mieli, sillä tämäkin kirjoitus vahvisti sitä ajatusta, että minullakin on vielä mahdollisuus voida hyvin. Se ei ole nyt, eikä se ole huomenna. Mutta pienin askelin etenen sitä kohti. Ja vielä tulee se päivä, että voin katsella kulkemaani matkaa ja olla tyytyväinen itseeni :)

  2. Ihan varmasti se aika vielä tulee Viivi <3 ihanaa että maltat antaa itsellesi aikaa, ajatusten muokkaaminen ei ole yhden yön prosessi. Tsemppiä matkaan!
    Ja kiitos vielä että kommentoit 🙂

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!