Hyötyliikunta – hot or not?

Tänään ajattelin kirjoitella niinkin tärkeästä asiasta kuin hyötyliikunnasta. Arjessa tapahtuvan liikunnan on katsottu edistävän terveyttä monella tavalla: Se parantaa kestävyyskuntoa, helpottaa painonhallintaa ja ennalta ehkäisee lukuisia sairausia [1]. Esimerkiksi puolen tunnin hyötyliikunta päivittäin on yhdistetty muun muassa 50% pienempään diabetes- ja sepelvaltimotautiriskiin! Hyötyliikunnaksi lasketaan kaikki pihatöistä imurointiin ja työmatkapyöräilystä kaupassa käyntiin.

Oletteko koskaan kirjanneet ylös arkiaktiivisuutta? Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Siitä saattaa nimittäin saada selville yllättäviäkin faktoja omasta aktiivisuustasosta.
Onko olo tunkkainen ja virkeys kaukana?  Syy voi yllättäen löytyä arkiaktiivisuudesta tai tarkemmin sanottuna sen puutteesta. Tunnin treeni 3-5 päivänä viikossa on 1,8-3,0%  viikon kaikista tunneista. Siis oikeesti, 3 prosenttia?! Ajamme aamuisin töihin tai opintoihin autolla, istumme keskimäärin 8 tunnin päivän, sieltä salin kautta kotiin istumaan. Tunnin treenikään ei riitä kumoamaan istumisen tuomaa passiivisuutta. Ei ihme jos olo on välillä vähän nuutunut!

Miten sitten voisi lisätä aktiivisuutta arkeensa? Kokeile jotain näistä:

  • Kävele tai pyöräile töihin/kouluun. Mikäli matka on liian pitkä kokonaan jalkaisin taitettavaksi, kokeile jäädä pois aiemmalla pysäkillä ja kävele loppumatka! Päivä alkaa oikeasti paljon fressimmin kun saa aamulla jo vähän happea.
  • Mikäli olet onnekas ja asut kerrostalossa, nouse portaat! Jos taas olet omakotitalon tai rivitalon asukki, lumenluonti, haravointi ja muut pihatyöt ovat mitä parhainta aktiivisuutta!
  • Nyt tulee mun henkilökohtainen lemppari: Pistä hyvää musaa soimaan ja jammaile! Siinä samalla hoituvat kotityöt kuten tiskaaminen, imurointi tai lattioiden luuttuaminen. Tulee hyvä fiilis, veri lähtee vähän kiertämään ja kotihommat tulee hoidettua.
  • Jätä auto vähän kauemmas parkkiin ja jaloittele.
  • Nouse seisomaan kun puhut puhelimessa. Myös kävelylenkki piristyy korvakuulokkeiden ja puhelimessa jutustelun avulla. Tai tietysti voi aina napata kaverin mukaan ja vaihtaa kuulumiset siinä rennon tallustelun aikana!
  • Yritä tauottaa istumista. Koneella ollessasi yritä nostaa peba penkistä vähintään tunnin välein. Yksi hyvä keino on juoda paljon vettä: Pissahätä kyllä pakottaa nousemaan ylös, hahah! Tulee samalla juotuakin tarpeeksi.
  • Lonkankoukistajat, rinta- ja kaulalihakset. Nämä kannattaa venyttää säännöllisesti, erityisesti jos teet näyttöpäätetyötä!

Eihän hyötyliikunta ole yhtä mediaseksikästä kuin kovat crossfit-treenit, HIIT tai punttisali. Sillä on kuitenkin oma paikkansa treeniohjelmassa. Paljon treenaavaa kevyt arkiaktiivisuus auttaa palautumaan ja vetreyttää treenistä kangistuneita lihaksia. Kun on arjessa aktiivinen, ei tosiaankaan tarvitse potea huonoa omatuntoa jos varsinaiset treenit jäävät välillä välistä!

Mitenkäs teidän hyötyliikuntanne laita? Mulla sitä tulee välillä vähän liiaksikin, välillä ei melkein ollenkaan! Vaihtelevasti siis.. heh.

Lähteet:
[1]. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/arkiliikunta_hyotyliikunta_perusliikunta

4 thoughts on “Hyötyliikunta – hot or not?

  1. Valitettavasti on vähentynyt tuo hyötyily sen jälkeen, kun tuli tänne etelääänkin lunta ja olen siirtynyt pyörän selästä VR:n asiakkaaksi. Mutta kyllä sitä jonkin verran kuitenkin tulee käveltyä sentään. Ryhtiliike niin hyötyliikunnan kuin ”oikean treenin” suhteen ei olisi pahitteeksi. Mun ykköshyötyliikunta on tällä hetkellä työnteko. Kaupan alan plussaksi pitää sanoa, että ainakaan pienessä liikkeessä ei tule todellakaan istuttua kaiket päivät. Kiitos hevi-osaston täyttelyn ja muun hyllyttämisen mulla on sentään jokunen lihas vielä talleella ;-D.

  2. Moi! Aikaisemmassa postauksessa kirjoitit valmistuvasi terveystieteiden kandidaatiksi. Onko sinulla jotain suunnitelmia tai ajatuksia siitä, mitä haluaisit tulevaisuudessa terveystieteiden asiantuntijana tehdä?
    Olen itse hakenut kaksi kertaa Jyväskylään lukemaan terveyskasvatusta ja opiskelupaikka on jäänyt vain muutaman pisteen päähän. Ajattelin vielä nykyisen koulutuksen jälkeen hakea terveystieteiden maisterikoulutukseen, ja olenkin miettinyt mitä kaikkea terveystieteiden kandidaatti/maisteri voikaan tehdä? 🙂

  3. Tsemppiä ryhtiliikkeeseen! No mutta sulla on sentään hei toi työnteko, siinähän sitä liikettä tulee 🙂 Toi lumi ja paukkupakkaset vähentävät kyllä mullakin aika paljon hyötyilyä… tänäänkin päätin jäädä kotiin tietokonehommien kanssa sen sijaan että olisin pyöräillyt yliopistolle… 😀

  4. Moi! Joo tosiaan keväällä pitäis olla TtK! Musta tulee siis laillistettu ravitsemusterapeutti. Meidän alalla on vähän hassusti tuo työllistyminen kandina, ei oikeastaan ole mitään erityisiä kandin hommia… käytännössä siis meillä kaikki suorittavat aina maisterin kandivaiheen perään.
    Terveystieteiden kandidaatin työ riippuu varmasti siis paljon omasta alasta. Mä ajattelin yhdistää ravitsemustieteen ja liikunta-alan osaamiseni! Sitä kautta pääsen varmasti parhaiten auttamaan muita. Terveystieteiden maisterina ravitsemusterapeutti voi toimia esimerkiksi terveyskeskuksissa/sairaaloissa/työterveydessä jne. tai sitten yksityisenä yrittäjänä. Myöskin erilaisissa kuntokeskuksissa tai hyvinvointifirmoissa käytetään ravitsemusterapeuttien palveluita 🙂
    Kurja kuulla että sulla on jo pari kertaa jäänyt paikka ihan parista pisteestä kiinni! Tsempit kovasti haku-urakkaan, ei oo mitään herkkua 🙂
    En nyt tiedä vastasinko ollenkaan sun kysymyksiin! Kysy lisää jos jäi jotain epäselvää 😀

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.