Random facts

Olen koruharakka. Tykkään ripustaa itseni ja huoneeni täyteen kivoja asioita. Pienenä tämä piirre pääsi esiin ehkä voimakkaammin, nykyisin olen melko valikoiva koristusten suhteen. Vaikka en erikseen pukisikaan koruja päälleni, on minulla aina hammaskoru, napakoru ja 4 korvista ilmentämässä koristautumisen tarvetta.

En tykkää käydä suihkussa. Sad but true. Ja älkää käsittäkö väärin, kyllä minä siellä käyn hyvin säännöllisesti. Parhaimmillaan kolme kertaa päivässä. Mutta en vain tykkää siitä yhtään. Siellä on märkää ja suihkun jälkeen tulee kylmä! Tällaisen hiuspehkon peseminen on myös työlästä, saippuaa menee silmiin ja lattia on liukas. Tykkään kuitenkin siitä suihkunraikkaasta puhtaasta olosta, joka sitten palkitsee inhottavan suihkurupeaman jälkeen.

Olen esikoinen. Meillä on pikkuveljeni kanssa ikäeroa puolitoista vuotta. Pienenä tappelimme paljon ja hän aina istui päälläni niin kauan etten meinannut saada henkeä. Olin siis isosiskoudestani huolimatta aina pienempikokoinen. Nykyisin tulemme kuitenkin todella hyvin toimeen ja nyrkit eivät enää viuhu samaan tahtiin. Kävimmepä alkuvuodesta yhteisellä lomalla Barcelonassakin!

En ole mikään viherpeukalo. Onnistun tappamaan jopa kaktukset kuivuuteen. Tosin yhden kasvin olen saanut selviytymään jo monen monituista vuotta. Kylvin sen itse siemestä kuudennella luokalla. Se on selvinnyt kanssani nyt jo kolmesta muutosta sekä muutamasta hikisestä kuuden tunnin automatkasta kesähelteillä. On kyllä sitkeä rehu. En oikein tiedä minkä merkkinen (=niminen) kasvi on kyseessä, mutta olen nimennyt sen ampukukaksi. Ampukukka ampuu sellaisia hassuja pieniä siemeniä pitkin kämppää. Ping ja siemen vaan lentää!

En voi sietää raakoja banaaneja! Niistä alkaa kurkku kutiamaan ja vatsa tulee kipeäksi. Ja maistuu pahalle. Yäk. Ruskeapilkulliset banskut sen sijaan ovat herkullisia!

Viihdyn pienessä kaaoksessa. Toisten mielestä huone voi olla sekamelska, minun mielestäni juuri täydellinen. Antakaahan kun selitän. Mielestäni pieni kaoottisuus ruokkii luovuutta. Silmälle on kokoajan uusia virikkeitä, syntyy uusia ajatuksia ja ideoita. Pahimmat black outit olen saanut tuijottaessani tyhjää paperia liian siistissä ympäristössä.

En värjää hiuksiani. Lopetin värjäämisen reilu kolmisen vuotta sitten. Hiusväri on siis ihan oma ja luonnollinen väri. Samoin ripset ja kulmat ovat luonnostaan mustat. Sen takia en jaksakaan kauheasti käyttää ripsareita tai kulmakyniä. Hiukseni ovat myös luonnonkiharat ja melko pörröiset. Ei ehkä se huolitelluin look, mutta ainakin näytän sitten itseltäni!

Rakastan metsiä, merta ja luontoa muutenkin. Oli mielentila mikä tahansa, luonnossa rauhoitun. Kyse ei ole pelkästään kauniista maisemista, vaan myös tunteesta jonka luonto saa aikaan. En osaa sitä tarkemmin selittää. Olo tuntuu kuitenkin vapautuneelta. Erityisesti kun pystyy nauttimaan kaikilla aisteilla. Näkemään puiden varjot ja maaston vaihtelut. Tuntemaan neulasten rahinan kenkien alla. Haistamaan havupuiden ja sammalten tuoksun. Kuulemaan luonnon äänet, puron solinan ja havujen havinan. Luonnon keskellä tuntuu kotoisalta.

Olen todella huono tietotekniikan kanssa. Ihme, että osaan edes blogia kirjoittaa. Ihan oikeasti.

Olen mummin tyttö. Mummu on mulle suuri esikuva, kuten jo aiemmin mainitsinkin Liebster-haasteen kohdalla. Mummi on niin voimakastahtoinen ja positiivinen, etten tiedä toista samanlaista. Paitsi no, ehkä jonkun verran olen itsekin perinyt näitä piirteitä…

Olen nimittäin myös todella itsepäinen. Kun olen asian päättänyt, mieltäni on vaikea muuttaa. Toki riittävän hyvillä perusteilla olen valmis muuttamaan näkemyksiäni! Itsepäisyys näkyy myös tavassani toteuttaa asioita: Olen aina halunnut tehdä asiat omalla tavallani. Tämä on aiheuttanut muun muassa eripuraa minun ja yläasteen kuviksen opettajan välille… En kuitenkaan tulkitse tätä heikkoudeksi, vaan pyrin kääntämään sen voimavaraksi jatkossa.

En pidä nukkumisesta, niin hurjalta kuin se kuulostaakin! Olen pienestä lähtien kokenut nukkumaan menemisen jotenkin ahdistavaksi. Pyörittelen helposti asioita päässäni ja unisuus menee ohi. Sitten alan stressata etten saa unta. Ja sitten stressaan kun stressaan! Näihin lapsuuden kokemuksiin kun yhdistää myöhemmät vakavammat uniongelmat, voi ehkä alkaa ymmärtää antipatiani nukkumista kohtaan. Nukkuminen on kuin pakollinen paha, joka täytyy tehdä jotta voisi taas olla ihana uusi päivä ja aamu!

Minulla on superhyvä muisti ja olen vähän kielioppinatsi.

En pidä oikeastaan mistään penkkiurheilusta. Turhaudun katsoessani jalkapalloa, pesistä, biljardia tai curlingia. Pahin kaikista on kuitenkin jääkiekko. En pysy yhtään pelissä mukana enkä ymmärrä tilanteista juuri mitään. Antipatiani jääkiekkoa kohtaan saattaa toki johtua myös lukuisista jääkiekkokaukalossa vietetyistä tunneista…

Olen äärimmäisen luova persoona. Kiireessä tämä luovuus kuitenkin tukahtuu helposti ja mielen valtaa ahdistus. Minulla on suuri tarve päästä toteuttamaan itseäni jollakin tapaa jokaikinen päivä. Usein luovuus kanavoituu tanssimiseen, mutta viime aikoina olen myös piirtänyt, tehnyt koruja, laulanut hiljaa itsekseni kävelyllä, kirjoitellut tänne blogiin, testaillut jälleen terveyshippileivonnaisia, suunnitellut uuden huoneeni sisustusta sekä uusia tuntikonsepteja ensi syksylle. Keksin jatkuvasti uusia variaatioita tankotanssiliikkeistä, erilaisia kehonhuoltoliikkeitä ja vaihtoehtoisia treenitapoja. Mielessäni siintävät myös neulomukset syksyä varten sekä muutamien vanhojen vaatteiden tuunaaminen tankotanssivaatteiksi!

Pakko on minulle ylitsepääsemätön este. Pystyn tekemään paljonkin asioita kerrallaan ja samanaikaisesti, hyvällä fiiliksellä. Mutta heti kun pakotan itseni tekemään jotain, siitä häviää mielenkiinto. Tämä pätee treeneihin, ihmissuhteisiin, ruokailuihin, koulutehtäviin, töihin…

Kotiin päästyäni vaihdan heti ekana kotivaatteet. On vaan paljon mukavampi olla semmoisissa puristamattomissa, pehmeissä lökövaatteissa! <3

Semmoisia faktoja tähän tiistaipäivään! Tuliko ylläreitä? Entäs samaistumisen kokemuksia? 🙂

2 thoughts on “Random facts

  1. Hah, vaikuttaa huolestuttavalta, suurin osa faktoista oli kuin omasta elämästäni, ainoastaan tuo ”pieni kaaos” ei oikein täsmää sillä olen tiptop-siisti 🙂 ylipäänsä koko sen ajan jonka olen blogiasi lukenut on ollut hyvin vahvasti sellainen olo kuin omaa tekstiäni lukisin. Jännää…

  2. Heheh, hauskaa että pystyit samaistumaan! Joo tosiaan tiptop on aikana kaukana mun elämisestä ja olemisesta… Mutta viihdyn just näin 🙂
    Kiitos kommentista Sanni!

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.