Ajatuksia työharjoittelusta

 
Ajattelin vähän kertoa työharjottelun aikana heränneistä ajatuksista.
Tein harjoittelun yliopistolla eräässä tutkimuksessa.
En viitsi sen enempää avata tutkimuksen sisältöä, sillä en ole varma kuinka paljon saan kertoa.
Kuitenkin olin tekemisissä ruokapäiväkirjojen kanssa hyvin tiiviisti!

 
Työharjoittelussa ajateltua&opittua:
 
1. Excel on ihan kiva ja hyödyllinen ohjelma.
Todella kätevä ja helppokäyttöinen jopa tällaiselle tekniikan ihmelapselle.
Ja nyt olen tosi hyvä copy-pastessa.
Sopivissa annoksissa erittäinkin miellyttävää puuhaa tuo excelöinti.
Tästä päästäänkin sujuvasti seuraavaan osioon.
 
2. Excel on perseestä.
Varsinkin kahdeksan tunnin annoksina,
läppärin ruudulta tuijotettuna.
Just saying.
 
3. Avokado ja oliivit ovat muuten hedelmiä.
Ei ehkä tulisi heti mieleen ajatella oliivia hedelmänä?
No sellainen se joka tapauksessa on.
Ne ovat muuten myös Fodmap -hiilihydraatteja.
Samoin kuin mango ja vesimeloni.

 
4. Ihmiset tuntuvat sokeutuvan omalle syömiselleen.
Muutaman ruokapäiväkirjan läpi lukeneena en voi kuin ihmetellä joitain syömismalleja.
Jos päivän aikana tulee syötyä pulla jos toinenkin, huuhdottua ne alas sokeripitoisilla juomilla, litkittyä kahvia litratolkulla ja unohdettua kasvikset täysin, niin luulisi sen soittavan jotain kelloja.
Mietin vain, että eivätkö nämä ihmiset huomaa syövänsä päin persettä?
Eivät vain välitä?
Tiedon puutteestakaan tuskin on kyse.
En usko kenenkään oikeasti kuvittelevan että päivän aterioiden koostaminen pelkistä herkuista on terveydelle hyväksi.
 
Samalla aloin pohtia myös omaa syömistäni.
En jotenkin ajatellut syöväni mitenkään superterveellisesti.
Olin käytännössä sokeutunut omaan ruokailuuni, samalla tavoin kuin tutkimushenkilöt.
Ehkä toisaalta elänkin vähän ravitsemustiedekuplassa:
Tietous ruoasta on lähipiirissäni melko korkealla
 ja arvostus hyvää ja terveellistä ruokaa kohtaan samaten.
Vietän suuren osan ajastani näiden ihmisten kanssa.
Vaikka mekin herkuttelemme, useinkin, on ruokailu mitä luultavimmin huomattavasti keskivertoa terveellisempää.
Vaikka ei edes tunnu että söisi erityisen terveellisesti.
 
 
5. Miten eri tavalla ihmiset voivatkaan syödä.
Tätä minä mietin paljonkin.
Toiset syövät tunnin välein, lähes koko ajan jotain.
Toiset elävät pitkälle päivään pelkän kahvin ja maidon turvin.
On kevyttä aamupalaa, raskasta iltasyömistä.
Ja ihan päin vastaista.
Karppausta ja pelkällä hiilarilla elämistä.
Selkeästi suunniteltua syömistä sekä täysin hallitsematonta sellaista.
Elämäntapagluteenittomuutta ( Geisha-suklaan kohdalla gluteeni on ihan ok)
ja urheilulisäravinteiden käyttöä.
Fatburnerin jälkeen voi mainiosti sitten syödä pullaa.
 
Ja kaikki nämä ihmiset ovat hengissä.
Eivät ehkä niin terveitä kuin voisivat olla, mutta hengissä kuitenkin.
Aloin miettiä, että ehkä ruokailusta on tehty hippasen liian iso juttu viimeaikoina.
Toki terveellinen ravitsemus on erittäin tärkeää energisen olon ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Aivan varmasti.
Mutta viime aikoina on tuntunut, että nykyään koko ihmisen identiteetti saattaa rakentua ruokavalion varaan. Ruoka on ikään kuin uskonnon korvike – sinut lokeroidaan sen perusteella.
Syöminen on iso nautinto ja suuri osa elämää.
Mutta sen ei tulisi olla elämän keskipiste.
 

 
Kaiken kaikkiaan todella opettavainen kokemus.
Ajatuksia herättävä.

4 thoughts on “Ajatuksia työharjoittelusta

  1. Erittäin hyvä teksti ja oli oikeesi tosi mielenkiintosta lukee vähän sun mielipiteitä ja vähän enemmän siitä mitä sä siellä harjottelussa sitte oikeen duunasit! 😉 Ja tuo että omalle syömisellensä sokeutuu lähes täysin on niiin totta, voin omast kokemuksestaki sanoa… 😐

  2. ”Mutta viime aikoina on tuntunut, että nykyään koko ihmisen identiteetti saattaa rakentua ruokavalion varaan. Ruoka on ikään kuin uskonnon korvike – sinut lokeroidaan sen perusteella.” Musta kyllä tuntuu, että asia on näin vaan tietyissä piireissä. Suurin osa väestöstä ei ajattele näin.

    Nuo kuvaamasi asiat näkyvät hyvin ihan työelämässä, kun katselee ihmisten eväitä ja kuuntelee juttuja. Ei voida syödä lämmintä ruokaa päivällä (se lihottaa), mutta sen sijaan voidaan syödä sokerijugurttia sokerimyslin kanssa ja ottaa jälkkäriksi pulla. Näin niin kuin yhtenä esimerkkinä. Kyllähän tuollaisia juttuja aina tulee ihmeteltyä, mutta kuten sanoit, ihan hengissä nuo ihmiset ovat, että kai tuollaisellakin sitten elelee. 🙂

  3. Juu toki, en tarkoittanutkaan että jokainen suomalainen näin ajattelisi! Mutta enenevissä määrin ruokavaliolle on laitettu painoarvoa, eikä välttämättä positiivisessa mielessä. Ihan tavallisetkin suomalaiset pyrkivät noudattamaan jotain ruokavaliota. Ehkä selkeimmin näkyy tuo gluteenittomuus. Ja sen erottaa keliaakikoista juuri tuo hälläväliä, otanpa geishasuklaan -asenne 😀

    Tuo kuullostaa kyllä surullisen tutulle. Taisin vastaavanlaisia ruokapäiväkirjoja lukea ”muutaman” tuossa harjoittelun aikana… Hengissä tuollaisella kyllä pysyy ja jos on tottunut kyseiseen ruokailutapaan, ei välttämättä havaitse olotilassaan mitään merkillistä. Mutta toki yleinen vointi voisi olla tai luultavasti olisikin parempi terveellisellä ruokavaliolla 🙂 mutta kukin tavallaan!

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.