Ravitsemustieteen opinnot

Tästä aiheesta on kyselty paljon ja onhan se herättänyt keskustelua mediassakin.
Ajattelin nyt valottaa teille vähän meidän koulutusohjelmaamme!

 

Opiskelen siis ravitsemustiedettä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa toista vuotta.
Valmistuttuani olen terveystieteiden maisteri ravitsemustieteen pääaineessa.
Opinnot koostuvat perinteisen yliopistotutkinnon tavoin kandi- ja maisterivaiheen opinnoista.
Tutkinto on strukturoitu valmiiksi, eli meillä on tietyt pakolliset kurssit, jotka tulee suorittaa.
Lisäksi on mahdollisuus suorittaa sivuainekokonaisuuksia ja vapaavalintaisia opintoja.
Opetus on pääasiassa luentomuotoista.
Luennot eivät useimmiten ole pakollisia, mutta itse olen kokenut ne hyödyllisiksi.
Toki saa myös lukea materiaalit ja mennä suoraan tenttimään 🙂
Useissa kursseissa on myös pakollisia harjoitustöitä, joissa täytyy olla paikalla.
Lisäksi on harjoitteluita sekä kandi- että maisterivaiheessa.

 

Ensimmäinen vuosi ja suuri osa toisestakin vuodesta on pohjatiedon kartuttamista.
Opintoihin kuuluu muun muassa laaja ihmisen fysiologian ja anatomian kurssi, peruskurssit mikrobiologiasta, kemiasta, biokemiasta, solu-ja molekyylibiologiasta sekä toksikologiasta ja farmakologiasta. 
Kakkosvuonna perehdytään myös tarkemmin tutkimusten tekemiseen biostatistiikan, tilastollisen ohjelmoinnin, epidemiologian ja yhteiskuntatieteen tutkimusmenetelmät kurssien avulla.
Ravitsemusta käsitteleviä opintoja on tällä hetkellä kertynyt ravitsemustieteen perusteet, ravitsemusterapian perusteet ja ravitsemustilan arviointi, sekä ravintofysiologia. Lisäksi myös Nutrition in the lifecycle sekä elintarvikekurssit 1 ja 2.
Voi olla että unohdan jotain…
Mutta opiskelu ei siis tosiaankaan ole mitään kaloritaulukoiden ulkoa opettelua,
 ruokien terveellisyyden pohtimista tai kokkaamista päivästä toiseen.

 

Kaikkien noiden kurssien on tarkoitus on luoda kattava pohjatieto ravitsemuksesta. Odotin opiskelun alkaessa, että meillä olisi heti hirmuinen määrä ravintoon liittyviä kursseja. Aluksi tuntui hiukan hassulta opiskella kemiaa, biokemiaa ja tilastotieteen alkeita, sillä en tajunnut sen edistävän myöhempää opiskelua ja ymmärrystä.
 Mutta kyllä nyt on tullut selväksi, että sitä tarvitaan ihan käytännössä esimerkiksi kandintyön tekemisessä. Kyseiset kurssit opettavat lisäksi tieteellistä ja kriittistä ajattelua. Meidät on opetettu tarkastelemaan kriittisesti vastaan tulevia tutkimuksia ja ilmiöitä, sekä kyseenalaistamaan kuulemamme. Myös erilaisten biokemiallisten reaktioiden tunteminen on erittäin tärkeää, jotta voi ymmärtää esimerkiksi elimistön energiantuotantoa. Peruskurssit luovat edellytykset opiskelun jatkamiselle.

 

Kakkosvuoden keväällä tehdään linjavalinta, jonka jälkeen opinnot alkavat erota toisistaan.
Meillä on valittavina ravitsemusterapia tai elintarvikebiotekniikka.
 
Ravitsemusterapialinjalla keskitytään nimensä mukaisesti pätevöitymään ravitsemusterapeutin työhön. Ainoastaan Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet voivat käyttää laillistetun ravitsemusterapeutin nimikettä!
 Kuitenkin myös terapialinjalta voi työllistyä muuallekin kuin sairaalatyöhön, kuten vaikkapa elintarviketeollisuuden puolelle.
Terapialinjan kursseilla käydään laajasti läpi erilaisia ravitsemukseen vaikuttavia sairauksia, joista suurelle osalle on omistettu oma kurssi. Esimerkkeinä sydän- ja verisuonitaudit, allergiat, syömishäiriöt, munuaissairaudet jne. Lisäksi perehdytään lisää eri ikävaiheiden ravitsemustarpeisiin, esimerkkinä tästä on gerontologian kurssi.
 
Elintarvikebiotekniikan linjalla puolestaan käsitellään tarkemmin elintarvikeprosesseja, elintarviketurvallisuutta ja laboratoriopuolta.
Kursseilla perehdytään esimerkiksi nutrigenomiikkaan ja valmistusprosesseihin.
Elintarvikebiotekniikkalinjalta työllistytään pääasiassa samoihin paikkoihin kuin terapialinjalta, painottuen kuitenkin teollisuuteen, opetustehtäviin ja tutkimukseen. Myös tältä linjalta valmistunut voi toimia ravitsemusasiantuntijana. Sairaalassa sen sijaan tarvitaan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyys.

 

Mikä olen tykännyt opiskelusta?
Olen tykännyt ihan hirmuisesti!
Eihän se aina ole helppoa ollut, ei tosiaankaan. Stressaavia aikoja tulee ja menee.
Ensimmäinen syksy oli aikalailla tupaten täynnä ja ajattelin että pääni räjähtää kaikesta uudesta informaatiosta. Innolla on silti menty eteenpäin.
Nyt kun kaupunki ja yliopisto ovat tuttuja, on paljon helpompi keskittyä olennaiseen.
Mielestäni koulutus erittäin kattava ja antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä ravitsemuksen asiantuntijana. Koulutuksen päätyttyä käytyjen kurssien ja tiedon määrä on valtava. Vaikka virallisen linjan ravitsemustieteilijöitä paljon parjataankin, itselläni on vankka luotto tähän koulutusalaan!
Olen ylpeä että saan opiskella näin hienoa alaa 🙂

Nyt on sana vapaa!
Ihan kaikkea en tietenkään saanut tähän tekstiin mahdutettua.
Kysykää ja kommentoikaa 🙂

39 thoughts on “Ravitsemustieteen opinnot

  1. Mielenkiintoista! Kiva että jaksoit valottaa enemmän opiskelemaasi alaa, kuulostaa todella monipuoliselta nuo opinnot, ja varsinkin pohjaopinnoissa on ymmärrettävästikin monen tieteen alueen perusteita, mikä on varmasti sekä haastavaa että mielenkiintoista. Voisin kuvitella, että sukupuolijakauma on aika naispainotteinen tuolla alalla? 🙂

  2. Ai että! Haaveilen vieläkin opiskelusta vaikka tutkintojakin on jo useampia, eikä se opiskelu varmaan ole enää ikinä samalla tavalla kivaa kun on jälkikasvua huolehdittavana. Ravitsemustiede olisi juuri se kaikkein kiinnostavin juttu, mutta kun se on siellä kaukana, yhyy. Oi, sitä ihanaa (näin jälkikäteen ajateltuna huoletonta ja vapaata) opiskelijaelämää!

  3. Mun haave. 🙂 Jos ei tänäkeväänä, niin ensi keväänä, sitä seuraavana tai sitä sitä seuraavana.
    Kun sä hait, millainen pääsykoe oli? Oliko monivalinta, kuten viime vuonna? Vinkkejä lukemiseen tai pääsykokeeseen? 😀

    Aivan bueno postaus! :'D

  4. Kiitos! Tosiaan meidän vuosikurssilla oli alunperin 2 miespuolista henkilöä, joista toinen siirtyikin ylemmälle vuosikurssille. Eli on kyllä melko naispainotteinen sukupuolijakauma 🙂

  5. Muutto Kuopioon ei varmaan tule kyseeseen? 😀 Kyllähän tämä opiskelu tosiaan aikaa vie, ja voisi olla melkoisen rankkaa varsinkin pienten lasten kanssa. Toisaalta meillä on opiskelemassa monia joilla on jo lapsia 🙂
    Tämä on tosiaan ihanaa aikaa, mutta kyllähän niitä huoliakin keksii 😉

  6. Kirjoitin äidinkielen, englannin, pitkän matikan, kemian ja terveystiedon 🙂 Opiskelu kestää vähintään 5 vuotta (3 kandi + 2 maisteri) tai ainakaan ymmärtääkseni ei sitä paljoa nopeampaa voi suorittaa. Ellei sitten taustalla ole valmiiksi jo hyväksiluettavia opintoja!

  7. Voi Elinainen :')
    Oletko siis ihan tänne Kuopioon tulossa? Ihanaa!
    Mulla oli myös monivalintakoe, mutta ilmeisesti teillä on vähän eri materiaalit siihen. Mun aikanai oli ihmisen fysiologia&anatomia -kirja sekä kemia 🙂 Ymmärtääkseni nyt on biologia ja kemia/psykologia? Voin olla myös väärässä 😀
    Oivoi, mun vinkit saattaisi kyllä olla turmiollisen huonoja! Pääsykoe ei nimittäin ollut kaikkein onnistunein, sillä lukuinto oli nollassa kaikkien ylppärilukemisten jälkeen! Mutta sen voin sanoa monivalintakysymyksistä että paina mieleesi niitä pikkujuttuja tekstin joukosta. Vastausvaihtoehdoissa voi nimittäin olla 4 melkein samannäköistä vastausta… Ja älä turhaan stressaa pääsykoepäivänä! Ehkä maailman surkeimmat ohjeet, anteeksi!

    Tsemppiä luku-urakkaan, tavoittele unelmiasi! Olen varma että pystyt siihen, olet niin voimakastahtoinen ja määrätietoinen 🙂

  8. Heippa ja kiitos! Kuten tuohon Elinalle jo vastailinkin, niin monivalintakoe on kyseessä, tai ainakin minulla oli. En oikein osaa tarkemmin kertoa tämän vuoden pääsykokeista, ne kun muuttuvat jatkuvasti!
    Hakuprosessi meni ihan perus korkeakouluhaun kautta ja se täytettiin netissä. Sieltä sitten tuli kutsu pääsykokeeseen! En oikein tiedä, mitä tarkoitit tuolla hakuprosessikysymyksellä? 🙂

  9. En vielä ihan tulossa, vasta yrittämässä. ;D Mutta Kuopioon juu!
    Ja kiitos vinkeistä! Tosiaan biologia ja kemia/psyka materiaaleina. 🙂

  10. Aaa, okei! Noh lähinnä lukemalla tietysti 🙂 mulla oli siis vielä pääsykoekirja erikseen, sen lukemiseen vierähti tovi jos toinenkin. Kemian puoleen en erityisemmin valmistautunut, sillä olin kirjoittanut sen juuri samana keväänä. Kyllähän siinä oikeastaan koko kevät meni sitä fysiologia&anatomia kirjaa pänttäillessä! Uudessa pääsykokeessahan tuota ei ole 🙂 en minä sen kummemmin valmistautunut siis koko pääsykokeeseen, kerran luin sen kirjan läpi!

  11. Hahah, pelkäsinkin että tätä kysytään! Rehellisesti sanottuna en tiedä vielä 🙂 suurin osa ravitsemustieteilijöistä työllistyy kai teollisuuteen tänä päivänä. Mutta sen näkee sitten 😉

  12. Ravitsemustieteet oli itselläkin ajoittain mielessä yliopistoon hakeutuessa, mutta Kuopio ei oikein innostanut. Sisältö kuulostaa mielenkiintoselta, mutta kuitenkin siltä, että olis saattanut tämä humanisti turhautua kerran jos toisenkin opintojen aikana. Hyvä siis, että jätin alan teille astetta intohimoisimmille tyypeille ja pidättäydyin harrastustasolla tän asian suhteen. 😛

    Joko oot päättänyt, kummalle linjalle hakeudut? Onko vielä tullut aiheideoita kandiin? Kannattaa listata kaikki vähän tyhmältäkin tuntuvat itseä kiinnostavat ideat ylös jo tässä vaiheessa opintoja ja yrittää kehitellä niitä sitten ohjaajan kanssa eteenpäin. Varsinkin graduvaiheessa aihe on tosi tärkeä motivaation ylläpitämiseksi. Terveisin graduaiheeseensa kyllästynyt yksilö, joka katuu sitä, että antautui proffan houkuteltavaksi eikä kehitellyt omia ideoitaan riittävän pitkälle oikeiden henkilöiden kanssa…..

  13. Noh kyllä tässä on muutamaan otteeseen turhauduttu vaikka asiaan intohimoisesti suhtaudunkin 😀

    Mitä luultavimmin valitsen terapialinjan. Se tuntuu tällä hetkellä enemmän omalta 🙂 yhtä juttua pyörittelen mielessä kandin/gradun tiimoilta, mutta mitään varmuutta ei vielä ole! Kiitos kovasti vinkeistä, toivotaan että sullekin löytyy se gradumotivaatio jostain! 🙂

  14. Moi! Onks teidän opintoja mahdollisuus nopeuttaa edes jonkin verran? Siis ainakin niin että kävisi kieli- ja metodiopinnot heti ekana vuonna ja mahdollisuuksien mukaan muitakin? Jos on valmis tekeen hitosti töitä. Harkitsen sinne teille hakemista, mutta mulla on perhe ja takana jo opintoja ja opintotukikin loppuu ja ja ja 😀 ajattelin siis lähinnä kandivaihetta kahteen vuoteen.

  15. Oliko sinulla hyvät lähtöpisteet yo-todistuksesta?Olen tässä vähän kauhulla katsonut viime vuoden tilastoja, jossa pisterajat olivat tosi korkeat!
    Kuinka tärkeässä asemassa kemian osaamien on opinnoissa, pärjääkö opinnoissa mielestäsi vaikka takana olisi vain lukion kemian pakollinen kurssi?
    Kiitos tästä postauksesa, oli tosi mielenkiintoista lukea enemmän opinnoistasi! : )

  16. Hmmmm, en tiedä olenko oikea ihminen vastaamaan tähän, sillä itse en ole ajatellutkaan opintojen nopeuttamista! Teknisesti ottaen kai jotenkin voisi olla mahdollista, jos lähinnä asuisi yliopistolla… Mutta on joitain kursseja, joiden suorittaminen on välttämätöntä seuraavalle kurssille jne. Anteeksi mutta en osaa oikein antaa tyhjentävää vastausta 😀

  17. Oi ole hyvä!
    Rehellisesti sanottuna, kyllähän mulla oli ihan pirun hyvät lähtöpisteet. Niillä mä oikeastaan sisään menin, sillä pääsykoe meni vähän päin pyllyä. Mutta täällä ollaan ja muulla ei ole merkitystä 😀
    Kyllähän tuon kemian osaamisesta on ollut todella paljon hyötyä. Kyllä peruskurssillakin pärjää, sillä ekana vuonna käydään kemian perusteet läpi. Ehkä joutuu vaan tekemään enemmän töitä? 🙂

  18. Hei täällä yksi tänä keväänä toista kertaa hakeva! Kaipasin neuvoja tuohon kemiaan, oon sitä itsenäisesti opiskellu ja nyt menossa metallit ja materiaalit kurssi..mitä luulet ei taida tämä olla se tärkeimmistä kursseista? 😀 lukioon oppimäärään kuitenkin sisältyvä..mitä kemian asioita painottaisit pääsykokeita ajatellen? Oon katsellu vanhoja farmasin pääsykokeita kemiasta voiskohan olla saman tyyppisiä tehtäviä.

  19. Hellurei! En oikein osaa sanoa, mitkä kurssit olisivat erityisen tärkeitä. Mutta meillä ainakin oli jotain puskurilaskuja eli ne kannattaa ainakin opetella hyvin! Ihan tällaiset perus pH- ja konsentraatiolaskut olisi varmaan hyvä osata 🙂 Farmasian pääsykokeesta en tiedä mitään, en siis sen suhteen osaa sanoa! Toivottavasti oli jotakin apua, pahoittelen etten osaa oikein auttaa tässä asiassa. Tsempit kuitenkin luku-urakkaan ja pääsykokeeseen 🙂

  20. Hei!
    En lue ikinä blogeja, mutta nyt tarvitsin vähän uskoa tulevaan, joten hakeuduin lukemaan ravitsemustieteen opiskelijan blogia. MInulla on tavoitteena ravitsemustieteen opiskelu, mutta välillä kemian opiskeleminen sitä varten on todella turhauttavaa, varsinkin kun siihen ei ole luontaisia kykyjä!
    Vaikken tosiaankaan ole kokenut blogien selailija, pidän kovin blogistasi, kiitos! Asiat ja aiheet kiinnostavat, ja kirjoituksesi ovat järkeviä ja tasapainoisia.
    Tiedätkö muuten Helsingin yliopiston ravitsemustieteen opiskelusta? Tiedän kyllä, ettei sieltä voi valmistua ravitsemusterapeutiksi, mutta onko Helsingissä enemmän kemian ja biokemian yms. opiskelua kuin teillä? Ymmärrän, ettet voi tuntea toisen yliopiston kursseja läpikotaisin, mutta lähinnä mietin, että minkälainen kuva yliopistossanne opiskelevilla on ravitsemustieteen opiskelemisesta Helsingin yliopistossa? 🙂

  21. Heippahei! Kiitos kovasti kommentistasi 🙂
    Kuten jo vähän aavistelitkin, minulla ei ole kauhean kattavaa kuvaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen linjasta. Olettaisin että kemian ja biokemian opintoja on suunnilleen saman verran, mutta Helsingissä painotetaan enemmän elintarviketeollisuuteen; Valmistuneista tuleekin Elintarviketieteiden maistereita. Pahoittelen, ettei minulla ole kunnollista vastausta kysymykseesi :/

    Tsemppiä sen kemian kanssa! Ihan varmasti se voi olla todella turhauttavaa ja puuduttavaa, mutta ahkera opiskelu palkitaan 🙂

  22. Moi! Sattumalta eksyin blogiisi kun ravitsemustieteen opintoja googlettelin, ja kun kerrankin on asiantuntija linjoilla niin hyödynnetään tilanne ja heitetään yksi kysymys 🙂 Mulla on haaveissa aloitella ravitsemusterapian opiskelut ensi syksynä Itä-Suomen avoimessa yliopistossa. Avoimessa ihan sen takia, että työssäkäyvänä se lienee paras väylä selvittää kiinnostaako ala oikeasti, vai onko kyseessä vain kiva harrastus.

    Sukupuolijakaumasta ravitsemusterapian opiskelussa jo kommentoitkin, mutta epävarmana suomalaisena kysyn varovasti, että mikä mahtaa olla ikäjakauma? Kysymyksen asettelusta voinee jo päätellä, että omista opiskeluajoistani on vierähtänyt jo tovi… 🙂 Yksi tutkinto mulla on jo suoritettu aivan toiselta alalta, mutta alanvaihto voi tulla ajankohtaiseksi valitettavan piankin.

  23. Moikka! Kiva kun eksyit blogiini ja vielä uskaltauduit kysymäänkin 🙂
    Avoin yliopisto saattaisi olla sinulle se parempi valinta ainakin aluksi, hienoa että olet hakeutumassa ravitsemustieteelle! Ikäjakauma painottuu ainakin meidän vuosikurssillamme siihen 22-26, mutta vanhin meistä on 37. Itse taas olen nuorimmasta päästä 🙂 Turha antaa iän estää, se on vain numero!
    Tsemppiä 🙂

  24. Moikka! Oon tässä päättänyt hakea ens vuonna kuopioon opiskelemaan ravitsemustieteitä. Oon kuitenkin aika tosi kehno kemiassa niin valitsen ehdottomasti psykologian pääsykoekirjat. Onko siitä miten paljon haittaa opinnoissa jos ei hallitse kemiaa (ainakaan toistaiseksi)?
    Ja miten vaikea tonne on realistisesti päästä? Suunnilleen miten iso prosentti pääsykokeen tekijöistä pääsee sisälle?

  25. Heippa! Kemian perusteiden ymmärtäminen olisi kyllä melkoisen tärkeää. Ne onneksi kerrataan heti ensimmäisissä kursseissa, joten älä huoli 🙂
    Hmmm, aika paha kysymys. Pääsykoe ja hakijamäärät ovat muuttuneet aika hurjasti siitä kun minä hain. Onhan kyseessä aikamoisen vaikeapääsyinen ala, hakijoita oli tänävuonna 1022 ja paikkojakin lisättiin 30–>40 mutta aika vähänhän tuo silti on!
    Tsemppiä tulevaan urakkaan 🙂

  26. Moikka 🙂 olipa tuuria että satuin löytämään blogisi, luettavana on nimittäin monta mielenkiintoista lukua, mutta eritoteen innostuin kun löysin kirjoituksesi opinnoistasi: aikeissa ja ajatuksissa on nimittäin tarkoitus hakea ensi vuoden syksyllä lukemaan kuopioon, jos en muuta ehdi kehittää tässä välissä 😉 sen verta useamman vuoden olen aihetta jo päässäni pyörittänyt…. yhtä kysyisin kuitenkin sinulta vielä, nimittäin merkittävää minulle on vaihtokoulut, joihin kyseistä alaa lukiessa voisi hakea.. koitin tuossa googletella, ja jotain löysinkin mutta minulle jäi vielä hieman epäselväksi se, mitkä ovat tarkalleen ne koulut (millä mantereella, itsellä tuo aasia ja australia eritoteen kiinnostaa) olisivat vaihtoehtoja kun ravitsemistieteitä lähtisi lukemaan. onko sinulle tullut vielä siis tutuksi missä päin näitä vaihtokouluja olisi tarjolla?`:) tällaista sisäpiirintietoa kaipailisin ;D kiitos kovasti etukäteen!! 🙂

    Laura 🙂

  27. Ajattelin kysäistä,että onko ravitsemustieteen opinnoissa teillä vieraskielistä materiaalia? Pari vuotta olen miettinyt pienesti jos hakisin Helsinkiin ainetta opiskelemaan, mutta tämä aika on mennyt muuta opiskellessa ja töissä, ja pakko sanoa, että surkean kielitaidon takia tämä on aika olennainen asia itselläni. Itseltäni vaatisi todella paljon työtä mm. kemian suhteen jo hakuvaiheessa, mutta ainakin huomaisi jo ajoissa kiinnostaako ala ja onko itsestä opiskelemaan ravitsemustieteitä.:)

  28. Heips! Bongasin tekstisi vasta nyt kun itse googlettelin ravitsemustieteiden opiskelusta. Itselläni olisi siis aikomus hakea nyt keväällä myös Kuopioon kyseistä alaa opiskelemaan, ja mieleeni on juolahtanut muutama kysymys. Toivottavasti huomaat nämä ja on aikaa vastata!

    Mutta siis; oliko pääsykoe millainen, oletitko sen olevan miten paljon erilainen?
    Kuinka hyvin siihen kannattaa valmistautua? Ja oliko sulla miten hyvät lukiopaperit, eli kannattaako M;ää ja C:tä kirjoittaneena edes haaveilla sisäänpääsyä :D?
    Pääsitkö ensimmäisellä yrittämällä sisään?
    Entä kirjoititko esimerkiksi psykologiaa tai biologiaa yo-kokeissa? Jos kirjoitit, koitko hyötyväsi siitä pääsykokeessa?

    Toivon tuhannesti että vastaisit! 🙂 nimim. yksi todella kiinnostunut täällä!

  29. Heippa!
    Pahoittelut etten nyt ehtinyt vastata ajoissa. En ole tosiaan käynyt täällä blogissa yli puoleen vuoteen! Toivottavasti kuitenkin päätit hakea ja olet tulossa pääsykokeisiin tässä kuussa. Tsemppiä 🙂

  30. Heippa!
    Olen kallistumassa ravitsemustieteiden opiskeluun ensi vuoden puolella, nyt aloittamassa lukion viimeistä vuotta. Lukion aikana olen käynyt/käymässä kaikki psykologian kurssit, biologiasta solu ja perinnöllisyys sekä ihmisen biologia hallussa.. Tiedossa olisi vielä biologian 5 kurssi eli bioteknologiaa, joudun kuitenkin ehkä jättämään sen välistä kirjoituksista aiheutuvan paineen takia (ensimmäiseen jaksoon ahtautuisi muuten 7 kurssia) niin luuletko, että pelkällä itsenäisellä lukemisella biologian osuus voisi olla hallussa vai pitääkö kurssit olla myös fyysisesti käytynä koulun puolesta? Huomasin myös viime keväänä, että täällä vaadittaisiin kemiaa, jota en ole käynyt kuin yhden pakollisen kurssin, niin olisikohan järkevää nyt vielä käydä ne viimeisen vuoden sujauksessa vai aloittaa ns ”puhtaalta pöydältä” vasta yliopistolla? Tarkoituksena olisi kirjoittaa kielien lisäksi terveystieto ja psykologia, muut näistä vaadittavista aineista saa jäädä taka-alalle 😀
    Kiitos paljon etukäteen mahdollisesta vastauksestasi, vaikka vanhaan postaukseen kommentoinkin! 🙂

  31. No moikkelismoi!
    Kiva kun ravitsemusala herättää kiinnostusta 🙂 Haluaisin auttaa mahdollisuuksien mukaan, mutta minulla on tosiaan ollut ihan erilainen pääsykoe aikoinaan. Minulla oli tosiaan pääsykoekirjana ihmisen fysiologia ja anatomia! En jotenkin uskoisi että tuo bioteknologia on pääsykokeen kannalta hirveän merkityksellinen, joten älä turhaan stressaa siitä.
    Hmmmm, kemian suhteen olisin sillä kannalla, että mikäli mahdollista niin käy vaan ainakin muutama kurssi kemiaa lukion puolella. Se helpottaisi huomattavasti alkutaivaltasi yliopistolla! Meidän kemiankurssit ovat aika peruskauraa, mutta jos ne ovat entuudestaan täysin tuntemattomia niin joudut kyllä panostamaan tosi paljon niiden opiskeluun!
    Tsemppiä paljon vikaan lukiovuoteen ja tuleviin pääsykokeisiin 🙂

    ~Hilla

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.