Faktoja keittiöstä

Blogeissa on viimeaikoina vilissyt niitä postauksia, joissa kerrotaan itsestä hassuja faktoja.
Itse tykkään lukea sellaisia postauksia!
Ja siksi ajattelinkin toteuttaa samantapaisen hommelin,
pienellä erotuksella tosin.
Koska tämä on ennen kaikkea ruokaan keskittyvä blogi,
liittyvät faktatkin keittiömaailmaan!
 

1. Olin pienenä todella nirso.
Ei tainnut olla yhtään kasvista, josta olisin pitänyt.
Paitsi ehkä kurkku ja raaka porkkana.
Meni pitkään, ennen kuin aloin tykätä broilerista.
Mutta se johtui siitä, että yhdistin broilerinkoivet sunnuntaipäiviin.
Ja sunnuntaisin tuli telkkarista formulaa.
Ja se oli kamalan tylsää.
 
2. Tanssin samalla kun kokkaan.
Hyvin usein laitan napit korviin ja
 popitan nettiradiota samalla kun ruoka valmistuu.
Siinä sitten voi heittää tanssimuuvin jos toisenkin jos hyvä biisi sattuu kohdalle!
Voin vain kuvitella kuinka hauskaa vastakkaisen kerrostalon asukkailla on…
Ja hei, sama pätee myös tiskaamiseen!
Se on huomattavasti mukavampaa muutaman pyllynsheikkauksen kera.
 
3. Kokatessani saatan napostella.
Normaalistihan en popsi ruokailuiden välillä yhtään mitään.
Ruokaa laittaessa napostelen kuitenkin niitä raaka-aineita.
Erityisesti porkkana ja kaali päätyvät useammin suuhun kuin pannulle…
Yhdistettynä edelliseen kohtaan voi tosin saada aikaiseksi tukehtumisvaaran.
En suosittele.
 
 
4. Kammoan tomaatteja.
En tiedä mikä minuun on  iskenyt.
Ennen varsinkin kirsikkatomaatit olivat ihan lemppareita.
Nyt ajatuskin vähän ällöttää.
Tomaattimurska ja aurinkokuivatut tomaatit kyllä kelpaavat.
Sama koskee muuten myös munakoisoa.
Ei mene alas ei.
Ughhh.
 
5. Lautasella on aina pakko olla eri värejä.
Mielestäni annoksen täytyy näyttää tietynlaiselta.
Esimerkiksi jos se näyttää liian oranssilta, niin täytyy lisätä vihreää.
Muuten jotain jää puuttumaan!
 
6. Syön suklaata lähes päivittäin.
Jo yksi palanen tekee päivästä paremman.
Olen tästä ihan sataprosenttisen varma.
Piste.
 
 
7. En tiedä miltä kala maistuu.
En ole nimittäin ikinä syönyt sitä.
Olen hirmuisen allerginen kalalle.
Luultavammin myös äyriäisille.
En tiedä onko tämä tullutkaan täällä esille aiemmin?
No nyt ainakin on.
Jo pelkkä kalan haju saa hengitystiet supistumaan ja tekee olon tukalaksi.
Eli ei kalareseptejä jatkossakaan!
 
8. En ole syönyt karkkeja moneen vuoteen.
Neljä vuotta taisi juuri tulla täyteen.
Alun perin tämä lähti liikkeelle uuden vuoden lupauksesta.
Sen piti olla väliaikaista.
No, en sitten kokenut enää minkäänlaista mielitekoa karkkeihin.
Joten en syö niitä.
Ja tummaa suklaatahan ei lasketa.
 
 
9. En pärjää ruokakaupassa ilman ostoslistaa.
Sen täytyy vielä olla kirjoitettu kaupan osastojen mukaisessa järjestyksessä.
Muuten unohdan puolet ostoksista.
Toisaalta aina se ei auta vaikka kauppalappua tutkailisikin.
Mulla nimittäin luki kissan kokoisin kirjaimin että
OSTA VESSAPAPERIA.
No arvaatte varmaan mitä unohtui 😀
Vaati ainakin kolme kauppareissua että sain viimein paperit kaapattua kotiin.
 
10. Minulla on välillä hyvin outoja mielitekoja.
Esimerkiksi viime aikoina on tehnyt mieli jauhelihaa.
Ei siis sellainen ’voisin syödä jauhelihaa kun sitä on kaapissa’
vaan lähinnä ’pakko lähteä kauppaan että saan sitä jauhelihaa!’
Toisinaan mun on tehnyt mieli kananmunankeltuaisia.
Tai kidneypapuja
 (eli munuaispapuja, kuten Heidi suomenteli :D)
Tai porkkanoita.
Porkkananhimo on välillä harmillista, sillä mun kädet rupeavat olemaan melko oranssit…
 
11. Joskus reseptit vain ilmestyvät päähäni.
Se on todella kummallista.
Pystyn ikään kuin maistamaan etukäteen,
miltä kyseiset raaka-aineet maistuvat yhdessä.
Ihan aina se ei kyllä toimi ja silloin harmittaa.
Nytkin on monta ideaa päässä, mutta toteutukseen ei näy olevan aikaa…
Kiire useimmiten tappaa minulta luovuuden täysin.
 
 
Kuten kuvasta näkyy, kahvin kulutus on tapissa ja ravitsemuskirja on tiiliskiven paksuinen.
Onneksi en kertonut teille, että uuden vuoden lupaukseni oli vähentää kahvin juontia.
Hups paitsi että juuri kerroin.
 
Postaustahti on tässä alkuvuonna varmasti vähän verkkaisempi kuin aiemmin.
Se selittyy melko kiivastahtisella ajanjaksolla koulussa.
Meillä on nimittäin kuukauden sisällä koulun alkamisesta 4 tenttiä.
Plus sitten vielä tuo yksi essee/raportti, jota kuvassakin väännetään.
Pahoittelut jo siis etukäteen!
Kirjoittelen niitä toivomustekstejä kunhan pääsen yli pahimmasta kirjoitusähkystä.
Ihanaa viikonloppua teille 🙂
 

9 thoughts on “Faktoja keittiöstä

  1. Mukava postaus! Munkin täytyy kokeilla tota sheikkaamista samalla kun tiskaan(ei oo lemppari-kotityö), jos siitä tulis edes hitusen mukavampaa!:)
    Tsemppiä kouluun!

    Karkki;)

  2. Olipas tämä hauska postaus! Saatan jopa matkia hyvää ideaa, pahastuisitko tästä? 😉

    8 on kyllä tosi kunnioitettava, tosin varmasti pidemmän päälle karkkeja ei teekään enää mieli – makuaisti muuttuu ja maistuisivat nykyään jo ihan pahalle sinusta jos testaisit.

    Oma uudenvuoden lupaukseni oli juoda vain yksi pieni kuppi kahvia päivässä, ja sekin aamulla (unenlaadun parantamiseksi jne.) – tähän mennessä olen lupauksessani pysynyt ruodussa 🙂 Saa nähdä, kunhan tenttisumat iskee päälle…

  3. Kiitoksia! Toki saat tehdä samanlaisen postauksen, ei haittaa yhtään! 🙂
    Mulla oikeastaan karkkien hajukin vähän etoo. Tiedän että jos niitä namusia söisin niin paha olohan siitä tulisi. Onneksi on olemassa kaikkea ihanaa luonnollista herkkua, joka jättää myös kehoon hyvän olon! Toisaalta, en näe siinä mitään pahaa, jos silloin tällöin tahtoo karkkeja syödä 🙂 itselleni eivät vain oikein tunnu uppoavan.
    Hei tsemppiä uudenvuoden lupaukseen! Mulla oli tuo sama, mutta se kyllä kosahti noihin kouluhommiin…
    Ja Kuopioon ainakin on talvi saapunut, lunta maassa ja pakkasta kymmenen astetta 🙂

  4. Ihana postaus! 🙂
    Porkkana on sellainen, mikä päätyy munkin suuhun aina kesken kokkailun, mikään muu ei taida sinne eksyä.. Porkkanaa ei vaan kykene vastustamaan!
    Ja kauppalistahan pitää olla kirjoitettu juuri siinä järjestyksessä kun ne kaupassa vastaan tulevat. 😉

  5. Yhdyn, ihana postaus! 🙂 Ja toi jammailu ruokaa tehdessä kuulostaa niin kivalta, haluan kokeilla ehdottomasti. 😀 Mulla tuli kerran yhtäkkinen ahdistus kesäkurpitsaa kohtaan, vaikka siitä kyllä yleensä pidänkin. Myös keitettyjä kananmunia syödessä pitää olla ajattelematta sitä munaa, jotta ei ala yököttämään – vaikka kuitenkin sinänsä pidän myös kananmunan mausta, ehkä se on ennemminkin se koostumus ja suutuntuma.

  6. Oi kiitoksia! Porkkanoissa vain on sitä jotain 😉 ehkä se on se rakenne?
    Ja huh muuten kun kaupan järjestys muuttui tässä taannoin! Siinä oli opeteltavaa 😀

  7. Kiitos kovasti! Hahah, mahtaakohan ruoastakin tulla parempaa kun vähän heittelee tanssimuuveja väliin? 😀 ainakin se on silloin hyvällä mielellä laitettu!
    Mä olen vähän miettinyt että mistä ihmeestä tuollaiset äkilliset ruokaällötykset tulevat… Hyvä tietää että niitä on muillakin! Voisiko se olla joku kehon viesti että tätä ruoka-ainetta on nyt syöty tarpeeksi? 😀

Tiesithän, että kommenttisi piristää päivääni hurjasti!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.